hattu

參見：Hattu

芬蘭語

詞源

源自原始芬蘭語 *hattu (對比英格里亞語 hattu, 卡累利阿語 hattu, 沃特語 hattu)，借自原始諾爾斯語 [具體何詞?] (對比瑞典語 hatt)，源自原始日耳曼語 *hattuz (對比英語 hat)。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈhɑtːu/, [ˈhɑ̝t̪ːu]
• 韻部：-ɑtːu
• 音節化^(幫助)：hat‧tu
• 斷字^(幫助)：hat‧tu

名詞

hattu

1. 帽子
2. 管風琴口的塞子
3. 抑扬符

變格

hattu 的屈折 (Kotus 類型 1*C/valo，tt-t元音變換)
主格		hattu	hatut
屬格		hatun	hattujen
部分格		hattua	hattuja
入格		hattuun	hattuihin
		單數	複數
主格		hattu	hatut
賓格	主	hattu	hatut
	屬	hatun
屬格		hatun	hattujen
部分格		hattua	hattuja
內格		hatussa	hatuissa
出格		hatusta	hatuista
入格		hattuun	hattuihin
接格		hatulla	hatuilla
離格		hatulta	hatuilta
向格		hatulle	hatuille
樣格		hattuna	hattuina
轉移格		hatuksi	hatuiksi
欠格		hatutta	hatuitta
手段格		—	hatuin
共格		請參閱下方的所有格形式。

hattu 的所有格形式 (Kotus 類型 1*C/valo，tt-t元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 hattuni hattuni 賓格 主 hattuni hattuni 屬 hattuni 屬格 hattuni hattujeni 部分格 hattuani hattujani 內格 hatussani hatuissani 出格 hatustani hatuistani 入格 hattuuni hattuihini 接格 hatullani hatuillani 離格 hatultani hatuiltani 向格 hatulleni hatuilleni 樣格 hattunani hattuinani 轉移格 hatukseni hatuikseni 欠格 hatuttani hatuittani 手段格 — — 共格 — hattuineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 hattusi hattusi 賓格 主 hattusi hattusi 屬 hattusi 屬格 hattusi hattujesi 部分格 hattuasi hattujasi 內格 hatussasi hatuissasi 出格 hatustasi hatuistasi 入格 hattuusi hattuihisi 接格 hatullasi hatuillasi 離格 hatultasi hatuiltasi 向格 hatullesi hatuillesi 樣格 hattunasi hattuinasi 轉移格 hatuksesi hatuiksesi 欠格 hatuttasi hatuittasi 手段格 — — 共格 — hattuinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 hattumme hattumme 賓格 主 hattumme hattumme 屬 hattumme 屬格 hattumme hattujemme 部分格 hattuamme hattujamme 內格 hatussamme hatuissamme 出格 hatustamme hatuistamme 入格 hattuumme hattuihimme 接格 hatullamme hatuillamme 離格 hatultamme hatuiltamme 向格 hatullemme hatuillemme 樣格 hattunamme hattuinamme 轉移格 hatuksemme hatuiksemme 欠格 hatuttamme hatuittamme 手段格 — — 共格 — hattuinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 hattunne hattunne 賓格 主 hattunne hattunne 屬 hattunne 屬格 hattunne hattujenne 部分格 hattuanne hattujanne 內格 hatussanne hatuissanne 出格 hatustanne hatuistanne 入格 hattuunne hattuihinne 接格 hatullanne hatuillanne 離格 hatultanne hatuiltanne 向格 hatullenne hatuillenne 樣格 hattunanne hattuinanne 轉移格 hatuksenne hatuiksenne 欠格 hatuttanne hatuittanne 手段格 — — 共格 — hattuinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 hattunsa hattunsa 賓格 主 hattunsa hattunsa 屬 hattunsa 屬格 hattunsa hattujensa 部分格 hattuaan hattuansa hattujaan hattujansa 內格 hatussaan hatussansa hatuissaan hatuissansa 出格 hatustaan hatustansa hatuistaan hatuistansa 入格 hattuunsa hattuihinsa 接格 hatullaan hatullansa hatuillaan hatuillansa 離格 hatultaan hatultansa hatuiltaan hatuiltansa 向格 hatulleen hatullensa hatuilleen hatuillensa 樣格 hattunaan hattunansa hattuinaan hattuinansa 轉移格 hatukseen hatuksensa hatuikseen hatuiksensa 欠格 hatuttaan hatuttansa hatuittaan hatuittansa 手段格 — — 共格 — hattuineen hattuinensa

短語

• syödä hattunsa = 堅信
• vetää hatustaan = 不假思索地做
• nousta hattuun = nousta päähän (“使某人眩暈”)之同義詞
• kihahtaa hattuun

異序詞

• hatut, tuhat

英格里亞語

Hattu.

詞源

繼承自原始芬蘭語 *hattu，借自原始諾爾斯語 [具體何詞?]，源自原始日耳曼語 *hattuz。和芬蘭語 hattu、卡累利阿語 hattu 等同源。

發音

• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈhɑtːu/
• 斷字：hat‧tu

名詞

hattu

1. 帽
   • 1936，N. A. Iljin and V. I. Junus，Bukvari iƶoroin șkouluja vart，Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 27 頁:

     Tima osti hatun.

     蒂瑪買了一頂帽子。

   • 1936，D. I. Efimov，Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa)，Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 5 頁:

     Pașa otti isän hatun, pani sen päähää i duumajaa, jot nyt hää on suur.

     帕沙拿起他父親的帽子，戴在頭上，心想，現在他長大了。

變格

hattu 的變格 (類別4/koivu，tt-t音級交替)
	單數	複數
主格	hattu	hatut
屬格	hatun	hattuin，hattuloin
部分格	hattua	hattuja，hattuloja
入格	hattuu	hattui，hattuloihe
內格	hatus	hatuis，hattulois
出格	hatust	hatuist，hattuloist
向格	hatulle	hatuille，hattuloille
所格	hatul	hatuil，hattuloil
奪格	hatult	hatuilt，hattuloilt
轉移格	hatuks	hatuiks，hattuloiks
樣格	hattunna，hattuun	hattuinna，hattuloinna，hattuin，hattuloin
轉變格1)	hattunt	hattuint，hattuloint
1) 棄用 *) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl) **) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka? 或 -kä?組成。

參考資料

• V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1]，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 21 頁
• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 49 頁