Vennamo oli rautaa
Kuva: Otava/Katja Lösönen
Kesä 1972 on ihmeellinen. Muskan versio Häämuistojen valssista soi kaikkialla, ja eräästä pojasta tulee mies. Näin Olli Jalosen romaanissa Miehiä ja ihmisiä.
Jalosellekin tuo kesä on tärkeä, vaikkei olekaan romaaninsa 17-vuotias päähenkilö.
Koska on 70-luku, niin melkein jokaisella on kiihkeä mielipide Kekkosesta, Vennamosta ja kepulaisista. Kekkosta ollaan valitsemassa poikkeuslailla presidentiksi. Kukaan ei sitä halua, mutta jossain se on päätetty.
Voiko olla ikävä tuollaista aikaa?
Kirjakerhon viikon kirjassa kirjailija Olli Jalonen ja Nadja Nowak puhuvat romaanista Miehiä ja ihmisiä.