Ei homekouluja vaan ikuisempia taloja - arkkitehdit Anders ja Eric Adlercreutz haluavat pidentää rakennusten elinikää
Sisäsilmaongelmia, peruskorjausta ja purkamista - arkkitehdit Anders ja Eric Adlercreutz kertovat kahden eri sukupolven näkökulmasta rakennusten elinkaaresta Rakenna minut -sarjassa. Heillä on kokemusta muun muassa Viipurin kirjaston, Suomen vihatuimman rakennuksen, Alvar Aallon "Sokeripalan", ja Itäkeskuksen maamerkin peruskorjauksista. Anders Adlercreutz on myös kansanedustajana vaikuttamassa rakentamisen lainsäädäntöön, joka on hänestä liian kapeakatseista.
Kuinka pitkä pitäisi olla rakennuksen elinikä, Eric ja Anders Adlercreutz?
- Riippuu vähän rakennuksen käyttötarkoituksesta, mutta periaatteessa sen pitäisi olla pitkä. Se on ekologisempaa, isä Eric Adlercreutz sanoo.
Vuonna 1935 syntynyt Eric Adlercreutz on jälleenrakentamisen sukupolvea. Sodan jälkeen erityisesti asuin- ja toimistorakennukset alettiin rakentaa niin, että niiden käyttöiäksi laskettiin 50 vuotta. Nyt niistä monet ovat elinkaarensa loppupäässä.
Vuonna 1970 syntynyt Anders Adlercreutz esittää havainnollistavan laskutoimituksen.
Rakennuksen pitäisi olla ikuinen
- Jos lähdetään siitä, että rakennuksen pitäisi kestää 50 vuotta, niin 50-vuotias rakennus on rakennettu 60-luvun puolivälissä. Ja sehän tuntuu aika nuorelta. Sitten jos pidennetään elinikää sataan vuoteen, niin silloinhan puhutaan 1910-luvulla rakennetusta rakennuksesta. Eihän sellaista kukaan halua purkaa! Josta päästään siihen, että rakennuksen pitäisi olla ikuinen. Sitä voi muunnella. Sitä voi korjata. Mutta purkupäätöksen ei pitäisi tulla rakennuksen kunnon perusteella, vaan ehkä siitä, että kyseisessä paikassa on tarkoituksenmukaisempaa olla jotain muuta.
Sukupolvi, jonka suunnittelemia rakennuksia nyt korjataan ja puretaan
Eric Adlercreutz työskenteli uransa alussa Alvar Aallon toimistossa vuodet 1959-1965. Hän on itse ollut peruskorjaamassa useita Aallon kohteita, muun muassa hänen ateljeensa, johon piti korauksen yhteydessä uudistaa talon tekniikkaa muuttamatta periaatteessa mitään. Nyt myös Adlercreutzin oman sukupolven suunnittelutöitä peruskorjataan ympäri Suomen. Mutta sellainenkin uhka on olemassa, että joku oma suunnittelukohde puretaan uuden tieltä, tarpeettomana tai rakennuksen kunnon takia. Kollega ja ikätoveri Juhani Jauhiainen on esimerkiksi joutunut kokemaan sen, että hänen toimistonsa Castrén-Jauhiainen-Nuuttilan suunnittelemat Pasilan asema ja Espoon kaupungintalo ovat saaneet purkutuomion.
Pasilan aseman ja Espoon kaupungintalon arkkitehti: Purkaminen surullista, mutta ymmärrettävää
Mitä jos Eric Adlercreutz vaikka suunnittelemasi Länsi-Pasilan kappeli yhtäkkiä päätettäisiin purkaa?
Kyllä se on arkkitehdille aina ikävä kuulla, että rakennus on nyt täyttänyt tehtävänsä, ja se saa nyt mennä.
- Kyllä se on arkkitehdille aina ikävä kuulla, että rakennus on nyt täyttänyt tehtävänsä ja se saa nyt mennä. Varsinkin julkisiin rakennuksiin on investoitu paljon tunteita ja työtä tietysti.
Meilahden seurakunta teki alkuvuodesta päätöksen, että se luopuu kappelista ensi vuoden alusta alkaen. Uutta vuokraajaa etsitään. Tulevaisuus on siis epävarma, vaikka vieressä rakentuvaan Keski-Pasilaan on tulossa tuhansia uusia asukkaita. Mitkä suunnittelukohteesi itse suojelisit?
- Omista töistä vain yksi on suojeltu kaavassa, Motel Marine Tammisaaren vanhassa kaupungissa, eli sitä ilmeisesti ei tarvitse pelätä. Muita minulle rakkaita rakennuksia ovat Lappeenrannan musiikkiopisto, Espoon seurakuntakeskus ja ja tietysti tämä Pasilan Maistraatinportin kappeli ja koulu.
Peruskorjaukset työllistävät nykyään entistä enemmän arkkitehteja. Adlercreutzien perustama A-Konsultit on peruskorjannut merkittäviä kohteita esimerkiksi rakentanut Finlandia-taloon kahvilan ja näyttelytilat. Juuri nyt Jyrki Iso-Ahon johdolla uudistetaan Hakaniemen hallia ja Jyväskylän yliopiston päätaloa, joka on Alvar Aallon suunnittelema, ja kärsii sisäilmaongelmista.
Eric Adlercreutz ei ole A-Konsulttien päivittäisessä työssä mukana. Hänen viimeisin rutistuksensa arkkitehtuurin parissa liittyi Aallon suunnitteleman Viipurin kirjaston remonttiin, joka vastikään valmistui. Eric Adlercreutz toimi aktiivisesti Viipurin kirjaston Suomen restaurointiyhdistyksessä muun muassa hankkimassa rahoitusta korjaukseen.
- Nyt on huojentunut olo. Olin mukana yli 20 vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. Sehän on ollut kansainvälinen yhteistyö ja kesti ennen kuin saatiin toimintamuoto, joka toimi taloudellisesti ja käytönnössä, mutta hyvin antoisa projekti.
Kiitosta on syystä riittänyt koko porjektille. Viipurin kirjasto valittiin mukaan arkkitehtuurin kaksivuotiskatsaukseen. Tälle arkkitehtien arvostamien kohteiden listalla 15 kohteen joukkoon valikoitui yhteensä viisi peruskorjauskohdetta. Sekin kertoo peruskorjausten lisääntymisestä.
Kaunista ja rumaa - haasteina Sokeripala ja Itäkeskuksen maamerkki
Anders Adlercreutzilla on myös muutakin kokemusta Alvar Aallosta kuin muistot vanhempien tarinoista ruokapöydässä ja Aallon sikarista, joka oli säästetty. Anders Adlercreutz osallistui Suomen rumimmaksikin haukutun rakennuksen, eli Enso Gutzeitin, nykyisen Stora Enson, pääkonttorin peruskorjaukseen. Osa avokonttoreista oli jo käynyt isojakin muutoksia läpi, joten sitä ei voinut tai tarvinnut palauttaa entiseksi.
- Se on toimistotalo ja toimistotyö on muuttunut aikalailla siitä, kun se rakennettiin. Tosin siellä oli paljon osia, jotka haluttiin palauttaa niiden alkuperäiseen tilaan, ja niiden entisöinnin kanssa piti olla erityisen tarkka.
Jos kansalaisten on ollut vaikea nähdä kauneutta 1962 rakennetussa Stora Enson pääkonttorissa, niin vielä haastavampaa on nähdä arvoa tuoreemmassa arkkitehtuurissa. Anders Adlercreutz vastasi 1987 rakennetun Erkki Kairamon suunnitteleman Itäkeskuksen maamerkin muuttamisesta Helsingin Helmitorniksi, eli toimistotalon muuttamisesta asuintaloksi.
Muistan opiskelun alkuajoilta, miten uljaalta ja hienolta Itäkeskuksen maamerkki tuntui.
- Itäkeskuksen maamerkkihän on 80-luvun lopun merkkityö, uuden ajan toimistorakennus. Muistan opiskeluni alkuajoilta, miten uljaalta ja hienolta se tuntui. Sitten kun sellaisen rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan tai edes korjataan niin sen on vielä vaikea saada sitä arvostusta, joka sille minusta selvästi kuuluu. Siinä on selvästi sellaisia rakentamisen elementtejä, joita ei olla totuttu pitämään arvossa. Väritystä ja rakennustekniikka, joiden ei mielletä olevan tätä päivää. Mutta ne ovat sitä aikaa. Ja ne tekevät siitä arvokkaan.
Yksi ero isän ja pojan sukupolvien välillä kiteytyy sanassa muuntojoustavuus. Eric Adlercreutz on sukupolvea, joka on suunnittellut rakennnuksia tiettyä käyttötarkoitusta ajatellen. Nyt pitää olla muuntojoustava, varautua siihen, että päiväkodista voi esimerkiksi tehdä vanhainkodin. Itäkeskuksen maamerkissä Adlercreutz kiittää Kairamon suunnittelemaa modulaarista rakennetta, jonka edesauttoi toimistojen muuttamisessa kodeksi.
Yhden totuuden maa on homeinen paikka asua
Anders Adlercreutz on parin vuoden sisään suunnitellut myös Sansinpellon päiväkodin Kauniaisiin ja Ilolan koulun laajennuksen Vantaalle. Hänen sukupolvensa on hyvin tietoinen siitä, että melko tuorettakin kohdetta voidaan joutua peruskorjaamaan tai se saatetaan jopa purkaa huonon rakentamisen, kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien takia. Hän kirjoitti aiheesta Arkkitehtilehteen kolumnin Terveisiä terveestä talosta
Syy homekouluihin on liian teoreettinen ajatus siitä, miten rakennetaan.
- Siitä ollaan montaa mieltä, mistä homekoulut johtuvat. Itse näkisin, että syy niihin on liian teoreettinen ajatus siitä, miten rakennetaan. Siihen liittyvät liian korkeat lämmöneristysvaatimukset. Niitä on aika nopeassa tahdissa tiukennettu.
- Koko meidän rakennustapamme lähtee siitä, että ei synny rakennusvirheitä. Meillä on kerrokselliset rakenteet, jossa jokaisella kerroksella on hyvin tiukat tehtävät. Ne hoitavat oman tehtävänsä hyvin, mutta äärimmäisen huonosti viereisen kerroksen tehtäviä. Joka tarkoittaa, että jos rakentamisvaiheessa tapahtuu joku pieni virhe, tulee joku reikä, niin syntyy helposti mittavaa vahinkoa.
Anders Adlercreutz on tuore RKP:n kansanedustaja ja siinä roolissa hänellä on mahdollisuus ottaa kantaa rakentamiseen liittyvään lainsäädäntöön. Hänestä nyt pitäisi ottaa takapakkia.
- Pitäisi mahdollistaa massiivirakentaminen, jolla on kuitenkin pitkät perinteet. Massiivirakenteet ovat tutkitusti ja kokemusperäisesti hyviä rakenteita. Ja pitäisi myös pohtia, pitääkö joka tilanteeseen tuoda koneellista ilmanvaihtoa, varsinkin vanhoihin rakennuksiin.
Alkukeväästä lähti lausuntokierroksella laki, joka koskee nollaenergiarakentamista. Anders Ardlercreutzille tuli heti huolestuneita yhteydenottoja ammattilaisilta.
Tehdään yhdellä tavalla, kunnes huomataan seuraukset, vaihdetaan suuntaa ja mennään täyttä häkää toiseen suuntaan.
- Nyt ollaan kiristämässä energiatehokkuusvaatimuksia paljon, eikä laissa ole ohituskaistoja massiivirakentamiseen, jota tarvittaisiin. Niin kuin monessa muussakin asiassa, Suomi on yhden totuuden maa. Tehdään yhdellä tavalla, kunnes huomataan seuraukset, vaihdetaan suuntaa ja mennään täyttä häkää toiseen suuntaan. Pitäisi sallia erilaisia tapoja, ei pitäisi tehdä näin ehdotonta lainsäädäntöä, kun emme voi olla varmoja sen tarkoituksenmukaisuudesta ja siitä, mihin se johtaa.
Katso Ylen palvelusta onko teidän koulussanne homeongelma.
Eristämmekö asuntomme hengiltä.
Adlercreutz järjesti Pikkuparlamentissa helmikuussa seminaarin otsikolla Eristämme asuntomme hengiltä. Sali oli täynnä. Järjestäjälle isoin anti seminaarissa oli, että se teki näkyväksi, miten tietoisia arkkitehdit ovat energiatehokkuuden kiristämiseen liittyvistä ongelmista. Seminaarissa olleilta tutkijoilta hän koki saaneensa myös tukea.
- Mutta siellä huomasi myös, että ministeriössä ollaan aika tiukasti nykyisen koulukunnan ellei vankeja niin kannattajia. Minusta ei ole oleellista päättää, että kumpi on totuus, vaan tehdä sellaista lainsäädäntöä, joka sallii joustavuuden. Olemme lisänneet lämmöneristystä huomattavasti 60-luvulta lähtien. Mutta kun on verrattu kouluja ja päiväkoteja, jotka on rakennettu 50-, 60-, 70- 80-luvuilla, niiden kokonaisenergiankulutus on pysynyt aika lailla samana, joka kertoo siitä, että ehkä sitä energiasäästöhyötyä ei ole tällä keinoin saatavissa niin paljon kuin uskotaan, mutta riskit on todennäköisesti huomattavat.
Idea pitää vaan heittää pois, ja aloittaa alusta. Näin ehkä soisi tehtävän vähän eduskunnassakin silloin tällöin.
Eduskunnassa ei ole ollut monia arkkitehteja kansanedustajina. Anders Adlercreutz on ensimmäisen kauden edustaja, mutta tavoittelee nyt myös RKP:n puheenjohtajan paikkaa. Hänestä arkkitehdin työ on ollut hyvä pohja eduskuntatyölle.
- Arkkitehdin työ on luovaa ongelmanratkaisua. Sitä, että vaatimuksia tulee eri suunnista ja ne pitää yhdistää. Tehdä mahdollisimman hyvä lopputulos. Ja sellaista on lainsäädäntötyökin pitkälti.
Isä Eric tiivistää:
- Arkkitehdin työ on pohjimmillaan sitä, että ensin tehdään analyysi ja sitten synteesi.
Ander Adlercreutzin mukaan arkkitehdeillä on usein jo ammattinvalinnan taustalla halu vaikuttaa yhteiskunnallisesti.
- Ehkä yksi tärkeä opetus arkkitehtityöstä on se, että kun ryhtyy johonkin niin se ensimmäinen ajatus, joka mieleen tulee, niin siihen hetkeksi rakastuu. Ja sitä pitää aivan fantastisena neronleimauksena. Kunnes muutaman työstön jälkeen tajuaa, että tämä on aivan surkea. Tämä pitää vaan heittää pois, ja aloittaa alusta. Näin ehkä soisi tehtävän vähän eduskunnassakin silloin tällöin. Arkkitehdiltä se sujuu ihan luonnostaan, Anders Adlercreutz sanoo.
Eristämmekö itsemme hengiltä -seminaarin puhujien esitykset löytyvät täältä.
Pentti Muroleen blogissa seminaarista
Suomen arkkitehtiliitto SAFA vaatii siirtymistä energiatehokkuudesta rakennuksen koko elinkaaren tarkasteluun
Rakenna minut
Anders Adlercreutz Radio Suomessa
YLE Helsinki: Kansanedustaja Anders Adlercreutz (rkp): Eristämme rakennuksemme hengiltä
Kulttuuricocktail teki dokumentin Hakaniemen hallien tunnelmista ennen remonttia, josta vastaa A-Konsultit.
