Merja Ylä-Anttila: Parlamentaarinen työryhmä päätti leikata Ylen rahoitusta mutta ei tehtävää

Hallitus ja oppositio päättivät yhdessä turvata Ylelle laajan tehtävän, jossa monipuolinen julkinen palvelu on erottamaton osa suomalaista demokratiaa, kulttuuria ja huoltovarmuutta, kirjoittaa Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Eduskuntaryhmät löysivät eilen laajan parlamentaarisen sovun Ylen suunnasta tuleviksi vuosiksi. Ylen tehtävää ja rahoitusta arvioineen parlamentaarisen työryhmän mietintö hyväksyttiin sekä hallituksessa että oppositiossa yhtä yhden edustajan eduskuntaryhmää lukuunottamatta.

Päätös leikata Ylen rahoitusta iskee yhtiön talouteen voimalla ja tuo väistämättä muutoksia myös tarjontaan, jota suomalaiset ovat Yleltä tottuneet saamaan. Yle tulee sovittamaan toimintansa uuteen rahoituskehikkoon siten, että pystymme vastedeskin tarjoamaan suomalaisille laadukkaan julkisen palvelun ja siten täyttämään yhtiölle laissa määrätyt velvoitteet. Niitä parlamentaarinen työryhmä ei vähentänyt.
Rahoitusratkaisun ohella vähintään yhtä merkittävää onkin se, mitä parlamentaarinen työryhmä toteaa mietinnössään Ylen tehtävästä ja merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Alla joitakin poimintoja mietintötekstistä.

“Työryhmä pitää ensisijaisen tärkeänä, että Ylen valtakunnallinen ja maakunnallinen uutistoiminta ja lähetykset turvataan monimuotoisen tiedonvälityksen varmistamiseksi. Lisäksi työryhmä pitää tärkeänä Ylen roolia kotimaisen kulttuurin saatavuuden varmistajana.”

“Työryhmä pitää Ylen huoltovarmuusroolia ja julkisen palvelun sisältöjen saatavuutta kaikissa tilanteissa erittäin merkittävänä.” “Myös esimerkiksi kulttuurilla on tärkeä rooli väestön kriisinkestävyyden vahvistamisessa.”

“Työryhmä tunnistaa kuulemisiin perustuen Ylen keskeisen roolin kotimaisen luovan alan elinvoimaisuuden ja suomen- ja ruotsinkielisen sekä vähemmistökielisen sisällön tukemisessa.“

“Urheilun esitysoikeuksien hintojen noustessa yhteistyö kaupallisen median ja Ylen välillä on ollut tärkeää. Ylellä on merkittävä rooli etenkin kotimaisten urheilulajien ja -tapahtumien näkyvyyden turvaamisessa sekä edistämisessä.”

Lisäksi työryhmän järjestämissä kuulemisissa nostettiin esiin Ylen rooli demokratian, tasa-arvon ja kansallisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä sekä esitettiin tutkimustuloksia, joiden mukaan vahvalla yleisradiotoiminnalla on positiivinen vaikutus demokratian toteutumiseen.

Työryhmä kuuli työnsä tueksi paitsi media-alaa myös tutkijoita, viranomaisia ja järjestökenttää, minkä johdosta Ylen merkitys Suomelle ja suomalaisille näyttäytyy mietinnössä sellaisessa laajuudessa, jota sille harvoin lehtien palstoilla, edunvalvontapuheessa tai some-keskusteluissa suodaan.

Tärkeää on se, mitä suomalainen yhteiskunta saa Yleltä

Ylen julkisen palvelun kriitikot tuntuvat usein ajattelevan, että Yle palvelisi yhteiskuntaa parhaiten reunoilta. Myös parlamentaariselle työryhmälle esitettiin Ylen julkisen palvelun rajoittamista tiukemmin tiettyihin genreihin ja julkaisuformaatteihin.

Parlamentaarisen työryhmän muistiossa asia on oivallettu toisin.

Ylestä piirtyy kuva kotimaisen kulttuurin ja demokratian kannalta keskeisenä toimijana, jonka tehtävänä on paitsi tuottaa suomalaiselle yleisölle merkityksellistä mediapalvelua myös tukea koko media-alan elinvoimaa. Muistiossa korostuu se, mitä yhteiskunta Yleltä saa. Usein jumiudutaan ajattelemaan vain toisinpäin.

Merja Ylä-Anttila, Ylen toimitusjohtaja

Työryhmä tunnistaa kaupallisen median toimintaedellytysten turvaamisen tärkeyden, kuten pitääkin, mutta ei hae eväitä siihen Ylen tehtävän rajaamisesta. Sen sijaan työryhmä esittää alan elinvoimaisuuden tueksi Ylen ja muun median yhteistyötä, sääntelytoimia ja jakelutukea. Yleä myös ohjataan ostamaan entistä enemmän tuotantoja, palveluita ja muita hankintoja talon ulkopuolelta.

Työryhmä ei esitä myöskään Ylen tekstimuotoisiin sisältöihin uusia rajoituksia, jotka yhä toistuvat kaupallisen median edunvalvonnassa. Sen sijaan työryhmä katsoo tekstisisältöjen olevan osa huoltovarmuutta siinä missä mahdolliset muutkin tulevaisuuden jakelukanavat – ja esittää, että asia huomioitaisiin myös lainsäädännössä.

Yle on omalta osaltaan valmis syventämään alan sisäistä yhteistyötä, ja yhtiössä mietitään parhaillaankin uusia tapoja jakaa resursseja koko alan hyödyksi.

Työryhmä esittää myös, että Yle avaisi aktiivisesti toimintaansa ja talouttaan mahdollisimman laajasti. Yle tunnistaa avoimuuden tarpeen ja pitää sitä tärkeänä sekä Ylen asioista päättävien että sen sisältöjä kuluttavien kansalaisten kannalta.

Parlamentaarinen sopu tuo vakautta

Eduskuntaryhmien laajasti jakama yhteinen näkemys Ylen suuntaviivoista yli seuraavien eduskuntavaalien on Ylen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta arvokas. Se, että Yleä koskevat päätökset tehdään Suomessa yli hallitus–oppositio-rajan, paitsi ylläpitää Ylen roolia koko kansan yhteisenä mediana myös turvaa riippumattomuuttamme, joka on ehdoton edellytys uskottavalle yleisradiotoiminnalle.

On tärkeää, että työryhmä antaa mietinnössään vahvan ja selkeän tuen Ylen riippumattomuudelle ja toimitukselliselle itsenäisyydelle eurooppalaisen medianvapausasetuksen velvoitteiden mukaisesti.

Tulemme yhtiössä tekemään parhaamme, jotta voimme toteuttaa tarvittavat toimet taloutemme sopeuttamiseksi siten, että Yle pystyy jatkossakin sivistämään, viihdyttämään ja tuomaan yhteen erilaisia ihmisiä ympäri Suomen.

Tässä meitä auttaa se, että hallitus ja oppositio päättivät yhdessä turvata Ylelle laajan tehtävän, jossa monikanavainen ja monipuolinen julkinen palvelu on erottamaton osa suomalaista demokratiaa, kulttuuria ja huoltovarmuutta.

Merja Ylä-Anttila
Ylen toimitusjohtaja