Hyppää pääsisältöön

Kulttuuri

Dess Terentjevan Ihana kertoo nuorten halusta määritellä itse sukupuoli-identiteettinsä – Tule mukaan Lukupiiri Tulusto & Kylmälän verkkolukupiiriin!

Vuodelta 2022
Kirjailija Dess Terentjeva pitää kädessään kirjaansa 'Ihana'. Taustalla ja sivuilla graafisia kuvioita.
Kuva: Raili Tuikka / Yle, Grafiikka: Sára Köteleki / Yle

Ihana on säeromaani nuorista, jotka kyseenalaistavat totutut sukupuoliroolit. Terentjeva on mukana Lukupiiri Tulusto & Kylmälän kevään ensimmäisessä verkkolukupiirissä torstaina 3.2. klo 19 alkaen.

Finlandia-ehdokkaanakin ollut nuortenromaani Ihana kertoo jyväskyläläisistä nuorista, jotka etsivät identiteettiään kesäisessä kaupungissa. Tässä kolme Ihanaan liittyvää teemaa, joista pääset keskustelemaan kirjailija Dess Terentjevan kanssa verkkolukupiirissä.

1. Nykyaikaista sukupuolen ja seksuaalisuuden kuvausta

Ihana kertoo omaa seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiään etsivistä nuorista ja se on käsittelytavaltaan uskottava. Lilja kohtaa somessa ihmisen, jonka nimeää Ihanaksi ("koska hän on niin hiton Ihana").

Ihana ei halua määritellä itseään tytöksi tai pojaksi, vaan hän on muunsukupuolinen. Ihanan äiti on kuitenkin konservatiivinen eikä ymmärrä lapsensa pyrkimystä määritellä omaa identiteettiään.

Nuoret pyrkivät kohtaamaan toisensa omana itsenään riippumatta ympäröivän yhteiskunnan pyrkimyksistä määritellä heitä.

Sukupuolen ja seksuaalisuuden itsemäärittelystä puhutaan nykyään paljon myös koulussa. Tähän nuorten arkipäivään Ihana reagoi. Liljalle tärkeintä ihastumisessa ovat "hyvät vibat", ei niinkään millaisiin ihmisiin ne kohdistuvat.

Nuoret kiinnittävät paljon huomiota siihen, miten kohdata toiset sellaisina kuin he haluavat itsensä määritellä.

Romaani herättää pohtimaan myös aikuisten vastuuta kuuntelijoina ja heidän omaa kykyään kasvaa lastensa mukana. Voiko toista ihmistä asettaa tuttujen sukupuoliroolien muottiin vai olisiko omia tottumuksia mahdollista tarkistaa?

Ihanan eräs viehättävä puoli on se kuinka arkipäiväisesti romaanin nuoret pohtivat omia roolejaan ja paikkaansa yhteiskunnassa. Tilan jättäminen toisille on ihan tavallista.

Dess Terentjevan kirja ihana, joka on auki, niin että etu- ja takakannet näkyvät. Vieressä harmaa tyyny ja harmaa kuppi, jossa kahvia.
Kuva: Anna Tulusto / Yle

2. Säeromaanin uusi tuleminen

Dess Terentjevan Ihana on säeromaani. Sen sivut muistuttavat runoa. Toisaalta siinä on yhtenäinen kertomus ja erilaisia näkökulmia tapahtumien kulkuun, kuten romaanissa kuuluukin.

Säeromaanista on tullut suosittu ilmiö varsinkin nuortenkirjallisuudessa viime vuosina. Runollinen ilmaisu jättää paljon tilaa nuoruuteen väistämättä liittyvien vaikeiden tunteiden käsittelylle.

Ihanassa vaikeat tunteet liittyvät nuorten kamppailuun oman itsemääräämisoikeuden puolesta ympäristössä, joka ei oikein ymmärrä heitä.

Ihana-säeromaani tavoittaa monipuolisesti nykysuomalaisen puhekielen sävyjä. Kun Lilja kiistelee isänsä kanssa, ärsyyntymistä on korostettava kirjainten kokoa muuttamalla aivan kuten tekstiviestissä.

Samassa keskustelussa rivien väliin jää juuri sitä painostavaa hiljaisuutta, jota vaikeisiin tilanteisiin teini-iässä liittyy:

“Lilja vetää kädet puuskaan ja tuntee itsensä lapselliseksi

Hän on kuitenkin jo ysillä

”kulta”, iskä sanoo

kUlTa, URGH!”

Toimittaja Anna Tulusto, kirjailija Dess Terentjeva ja toimittaja Pietari Kylmälä seisovat rivissä hymyillen. Terentjeva pitää kädessään kijraansa Ihana. Taustalla grafiikkaa.
Kuvateksti Kirjailija Dess Terentjeva on mukana Lukupiiri Tulusto & Kylmälän kevään ensimmäisessä lukupiirissä.
Kuva: Jukka Lintinen / Yle, Raili Tuikka / Yle, Grafiikka: Sára Köteleki / Yle

Moninaisesta kielellisestä aineksesta huolimatta romaanin runollinen ilmaisu pysyy yhtenäisenä ja säkeet seuraavat toisiaan nautittavana virtana.

Romaani on isoista aiheistaan huolimatta lyhyt ja helposti ymmärrettävä. Toivottavasti se löytää paikkansa myös koulujen lukulistoilta.

Säeromaani ei ole mikään uusi ilmiö kirjallisuushistoriassa. Varsinkin 1800-luvun alkupuolella kirjoitettiin paljon säeromaaneja.

Esimerkiksi venäläinen Aleksandr Puškin (1799–1837) kirjoitti säkeiksi muotoiltuja laajoja kertomuksia, jotka ovat jääneet elämään.

Dess Terentjeva onkin nimennyt Puškinin omaksi esikuvakseen, jonka teoksiin hän on tutustunut jo lapsuudessaan. Ja kuinka ollakaan, myös 1800-lukulaisessa säeromaanissa on kyse vaikeiden tunteiden ilmaisemisesta aivan kuten nykyään!

3. Nuoruus Jyväskylän kesässä

Terentjevan Ihana sijoittuu Jyväskylään. On kesä, ihmiset uivat koko ajan, Kuokkalan silta on tuulinen.

Viittaukset nykyaikaiseen nuorisokulttuuriin tulevat jyväskyläläisistä paikallisilmaisuista, jotka kuulostavat ulkopaikkakuntalaisen korviin suloisilta: ensimmäinen koululuokka on eppu, toinen toppu...

Jyväskylä tarjoaa hienot puitteet pitkälle kesälle, jonka aikana koettu muutos on romaanin nuorten elämissä jättimäinen. Ja samalla ihanan tavallinen.

Tule mukaan torstain lukupiiriin:

Dess Terentjeva Lukupiiri T&K -chatissa 3.2. klo 19 - Toista Yle Areenassa

Tästä pääset verkkolukupiiriin: Lukupiiri Tulusto & Kylmälä -chat. Kannattaa tehdä Yle Tunnus etukäteen, niin pääset suoraan keskustelemaan!

Kirjapodcast kaikille lukeville ja lukemisesta haaveileville: Lukupiiri Tulusto & Kylmälä. Uudet jaksot torstaisin Yle Areenassa 17.2. alkaen. Lukuintoilua myös Instagramissa: @lukupiiritulustokylmala.

Kuuntele Areenassa Lukupiiri Tulusto & Kylmälän jakso Dess Terentjevan Ihanasta: