Varkautelainen Kuntoranta oli eläkeläisten paratiisi vuosikymmenten ajan. Sitten järven rannalla sijaitseva lomakeskus ajautui konkurssiin. Nyt alue ja sen rakennukset ränsistyvät, ovet repsottavat auki ja pihamaalla lojuu rojua.
Toivo Kuntorannan uudesta tulemisesta heräsi, kun alueen uusi omistaja ilmoitti kunnostavansa sen. Julkisuudessa visiot ovat olleet villejä, Warkauden Lehdelle on kerrottu alueelle tulevasta eläinpuistosta.
Aiemmin lomakeskuksen alueelle oli kaavailtu muun muassa hoivakotia ja lomarakennuksia.
Ylen selvityksen perusteella suunnitelmat ovat solmussa. Alueen kehittämistä vaikeuttavat erikoiset vuokrasopimukset ja avainhenkilön kuolema.
Selvityksessä käy myös ilmi, että Kuntorannan omistus päätyi taideväärennöksestä tuomitulle varattomalle eläkeläismiehelle. Yle ei julkaise miehen nimeä, koska hänen saamansa tuomiot ovat lieviä.
Vasemmistotaustainen Eläkeläiset ry perusti Kuntorannan jäsenistölleen lomakohteeksi vuonna 1969.
Kuntorannan tarina on tuttu autioituvasta syrjä-Suomesta: paikkakuntien paraatipaikoille aikoinaan rakennetut ylpeydenaiheet kuihtuvat pois, eikä tilalle synny uutta yritystoimintaa.
Kukoistuskautenaan Kuntoranta oli maankuulu. Telttakylästä alkunsa saanut lomakeskus sai ensin hotellin ja 2000-luvun alussa kylpylän.
Keskuksessa järjestettiin pienituloisille tarkoitettuja tuettuja lomia, joiden rahoitus alkoi hiipua 2010-luvulla. Lopullisen kuoliniskun toi koronakevät 2020, kun kaikki lomat peruuntuivat.
Eläkeläiset ry myi tappiollisen Kuntorannan yrittäjälle, sen entiselle toimitusjohtajalle Jarmo Ikäheimoselle kesäkuussa 2020. Liiketoiminnasta vastasi yksi yhtiö. Ikäheimonen perusti kaksi kiinteistöyhtiötä, jotka hallinnoivat rakennuksia ja maa-alueita.
Kylpylähotellin liiketoimintaa hoitanut yhtiö teki konkurssin maaliskuussa 2022. Sen jälkeen tilat ovat olleet tyhjillään.
Vuoden 2025 lopulla myös kiinteistöyhtiöt haettiin konkurssiin. Varattomille yhtiöille oli kertynyt 80 000 euron edestä lämmityslaskuja.
Kuntorannan naapurissa on keltainen talo, jonka pihalla liikkuu asukas. Päätämme kysyä hänen havaintojaan hylätyn näköisestä hotellialueesta.
Kirsti Lumiala asuu Kuntorannan rajanaapurina.
Kirsti Lumiala on palannut viettämään eläkepäiviään Varkauteen vanhalle kotipaikalleen. Hän toimii Varkaudessa sosiaalidemokraattien kaupunginvaltuutettuna.
Lumiala on nähnyt Kuntorannan synnyn, loiston ja romahduksen. Hän on yrittänyt puolustaa Kuntorantaa paikallispolitiikassa. Nykytila saa hänet surulliseksi.
Talousvaikeuksissa ollut mies osti Kuntorannan 5 000 eurolla
Konkurssipesä huutokauppasi Kuntorannan viiden hehtaarin alueen rakennuksineen helmikuussa 2026. Kauppahinta oli vain 5 000 euroa.
Ostaja oli vaasalainen lähes 80-vuotias mies. Hänen yhtiökumppaninsa kävi tekemässä kaupat valtakirjalla. Summa maksettiin pankkisiirrolla asianajotoimiston tilille.
Kuntorannan uudella omistajalla on ollut talousvaikeuksia. Hänellä ja hänen kuljetusyrityksellään on ulosottovelkaa.
Mies oli myös mukana Suomen suurimmassa väärennettyjen taulujen rikosvyyhdissä ja sai siitä ehdollisen vankeustuomion. Hänellä ei ole ollut verotettavia tuloja yli kymmeneen vuoteen.
Kauppojen jälkeen ostaja on ollut tavoittamattomissa. Varkauden kaupunki on saanut häneen kerran yhteyden puhelimitse. Yhtiön omistajan lisäksi mukana on ollut ainakin kaksi tahoa, jotka ovat toimineet jonkinlaisina yhteyshenkilöinä.
Warkauden Lehti tavoitti viime toukokuussa puhelimella miehen, joka kertoi, että alueelle aiotaan rakentaa eläinpuisto.
Yle ei ole tavoittanut omistajaa eikä yhteyshenkilöitä kommentoimaan Kuntorannan tilannetta ja tulevaisuutta.
Lomakeskuksen portti on suljettu, eikä sinne pääse autolla. Kuulemme Kirsti Lumialalta, että hotellialueen kautta kulkee ulkoilureitti, jota paikalliset käyttävät. Tien reunasta löytyy kevyen liikenteen väyläksi merkitty metsäpolku.
Menemme kuvaajan kanssa selvittämään, miltä alueella nyt näyttää ja onko suurelta kuulostavista suunnitelmista merkkejä näkyvissä.
Yllätys konkurssihuutokaupassa
Kesken konkurssihuutokaupan ilmeni vaasalaisen ostajan kannalta hankala yllätys. Lomakeskuksen leirintäalueesta olikin vuokrattu eteenpäin kaksi lohkoa juuri ennen konkurssihakemusta.
Määräaikaiset vuokrasopimukset ulottuvat vuoden 2065 loppuun. Alueen omistaja ei voi irtisanoa niitä. Sopimusrikko tarkoittaisi jopa 270 000 euron sakkoa.
Alueet vuokrasi yhtiö, jonka Kuntorannan entinen hotellinjohtaja Harry Pirttimäki perusti kesällä 2025. Pirttimäki ja ex-toimitusjohtaja Ikäheimonen tuntevat toisensa vuosien takaa ja he olivat suunnitelleet yhdessä Kuntorannan uudistamista.
Pirttimäen mukaan suunnitelmissa oli muun muassa hoivakoti sekä rantatonttien lohkominen myytäväksi.
Suunnitelmat olisivat vaatineet kaavamuutoksen, mutta se tyssäsi. Pirttimäen mukaan syy oli kaupungissa. Kaavoittaja Laura Backman puolestaan kertoo, että kaupungille ei koskaan selvinnyt, mitä alueen asemakaavoituksella tavoiteltiin.
Alue näyttää hylätyltä ja kiinteistöt ovat päällisin puolin huonossa kunnossa. Paikkoja on myös sotkettu ja rikottu:
Vuokrasopimusten ajankohta on erikoinen
Leirintäaluetta koskevat vuokrasopimukset on tehty tilanteessa, jossa kiinteistöyhtiöt olivat varattomia ja niillä oli 80 000 euroa velkaa aluelämpöyhtiölle.
Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen tutustui sopimuksiin Ylen pyynnöstä. Tolvasen mukaan maksuvaikeuksissa oleva yhtiö ei saa tehdä sopimuksia, jotka loukkaavat velkojien etuja.
– Vuokrasopimukset ovat kaupan rasitteena. Ne alentavat alueen omistusoikeuden arvoa ja realisointitulosta.
Juuri näin konkurssihuutokaupassa tapahtui. Konkurssipesän hoitaja, asianajaja Markus Kemppainen kertoo, että kuultuaan vuokrasopimuksista ostaja pudotti tarjouksen 17 000 eurosta 5 000 euroon.
Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies kertoo, että yhdistys sai tietää vuokrasopimuksista vasta konkurssihuutokaupan jälkeen. Eläkeläiset ry hyväksyi kaupan velkojana, jotta yhdistys pääsi keskittymään varsinaiseen toimintaansa.
Nämä kaksi aluetta on vuokrattu 40 vuoden ajaksi.
Tolvasen mukaan ei ole poikkeuksellista, että yhtiö solmii sopimuksia ennen konkurssia. Vuokrasopimusten ajankohta herättää kuitenkin epäilyksen.
– Kun ne on tehty hyvin lähellä konkurssia, on vaikea uskoa väitettä, että maksuvaikeuksista ei olisi ollut tietoa, arvioi Tolvanen.
Konkurssihuutokaupan kauppakirjassa todetaan, että leirintäalueen kaksi vuokrasopimusta on tehty ilmeisessä tarkoituksessa loukata pantinhaltijan Eläkeläiset ry:n etuja.
Tolvasen mukaan vuokrasopimukset ovat voineet loukata myös muiden velkojien etua.
Kysyimme Ikäheimoselta, miksi hän teki alueesta mahdollisesti velkojien etuja loukkaavia sopimuksia.
Ikäheimonen kertoo vuokranneensa leirintäalueen Pirttimäen yhtiölle, jotta Pirttimäki pääsisi toteuttamaan suunnitelmiaan.
Ikäheimosen mukaan konkurssihakemukset tulivat yllätyksenä. Hän kertoo, että tavoitteena oli myydä alueelta omaisuutta ja maksaa velat.
– Oletuksena oli, että konkurssiin hakemalla kukaan ei saa mitään. Jos olisi annettu aikaa myydä, olisi voitu kuitata velkoja.
Omistajan menehtyminen muuttaa jälleen kaiken
Kuntoranta näyttää olevan oudossa pattitilanteessa, jossa ei tapahdu mitään. Asiat eivät ole edenneet, koska vuokraaja ei ole saanut yhteyttä alueen omistajaan.
Jos omistaja ja vuokralainen eivät tule toimeen keskenään, uhkana on, että Kuntoranta jää ränsistymään pitkäksi aikaa. Omistaja ei voi irtisanoa vuokrasopimusta ja aluetta on hankala kehittää, koska osa siitä se on vuokralaisen hallussa.
Emeritusprofessori Matti Tolvanen pitää tilannetta hyvin erikoisena.
– Omistajan mahdollisuudet tehdä alueella jotain ovat rajalliset, ellei vuokrasopimuksia saada pätemättömäksi. Vuokralainenkaan ei pysty tekemään kovin paljoa, jos omistaja on toiminnasta eri mieltä, Tolvanen pohtii.
Yle yritti tavoittaa Kuntorannan ostanutta vaasalaista eläkeläismiestä viikkojen ajan. Kysymyksiä oli paljon.
Miksi hän osti ränsistyneen lomakylän toiselta puolelta Suomea? Aikooko hän todella kehittää aluetta? Millä rahalla?
Miestä ei tavoitettu. Lopulta paljastui, että hän on menehtynyt viime heinäkuussa.
Aluetta ja sen rakennuksia hallinnoivien kiinteistöyhtiöiden omistus on siirtynyt miehen kuolinpesälle.
Kuntorannan tulevaisuus on kiinni siitä, saavuttavatko seuraava omistaja ja vuokralainen yhteisymmärrystä. Jos rakennusten annetaan ränsistyä loputtomiin, ne käyvät lopulta vaarallisiksi.
Silloin uhkana on, että rakennusten purkaminen ja alueen siistiminen jää Varkauden kaupungin vastuulle ja lasku lankeaa veronmaksajille.
Korjaus 8.9.2026 klo 8.24: Jutussa luki aiemmin, että konkurssipesän kauppahinta maksettiin käteisellä. Korjattu juttuun tieto, että kauppa oli maksettu pankkisiirtona asianajotoimiston tilille.