Koppelon vanha koulu Inarin kunnassa seisoo hylättynä paikallaan, kuten se on tehnyt jo melkein sata vuotta. Koulun ympäristössä vallitsee rauhallinen tunnelma, ehkä hieman jännäkin. Mieleen ei tule alkaa huutaa.
On kuitenkin helppo kuvitella lasten riemunkiljahdukset välitunnin alkaessa. Vaikka ikkunat on laudoitettu ja oven edessä on lukittu pönkkä, voi nähdä millainen koulu oli melkein sata vuotta sitten.
Koppelolaiset kaipaavat vanhan koulun korjaamista ja uudelleen käyttöönottoa.
Koppelon vanhaa koulua kutsutaan myös Ruottukan kouluksi. Se on rakennettu Ruottukkavuopajan rantaan.
Nyt lähes satavuotias rakennus seisoo yksinään ja tuhrittuna. Ovi ja ikkunat on laudoitettu kiinni.
Ruottukan koulun historia nousi tänä kesänä jälleen keskusteluun, kun ivalolainen harrastajateatteri teki aiheesta näytelmän.
21. huhtikuuta 1926 alkoi Koppelon koulun historia. Näin kerrotaan Koppelon koulun historiikki -vihkosessa, jonka on julkaisi Jaakko Peltomaa vuonna 1996, kun Koppelon koulu täytti 70 vuotta.
Peltomaa on tutkinut paikallista historiaa. Hän arvelee, että koppelolaiset kyllä korjaisivat koulun, jos sellainen mahdollisuus tulisi. Koulun omistaa tänä päivänä etelässä asuva yksityishenkilö.
Koppelolaiset lahjoittivat maat Ruottukan koululle 1920-luvulla. Koulurakennus on yksi niistä harvoista rakennuksista, joka säilyi Lapin sodasta polttamattomana.
Kun koulutoiminta Ruottukassa loppui ja Koppelon kylään valmistui uusi koulu maantien varteen 1950-luvulla, pysyi vanha koulu kyläläisten käytössä. Maantie Ruottukkaan rakennettiin vasta 1990-luvulla.
Koppelon koulun historiikki -teoksessa kerrotaan uudelle koululle olleen suuri tarve, koska Ruottukan koulu alkoi käydä niin pieneksi oppilasmäärien kasvaessa.
Paikalliset Pirjo Nissi ja Seija Huovinen olivat 1990-luvulla aktiivisesti mukana Koppelon kylätoimikunnassa, kun koppelolaiset yrittivät saada Ruottukan koulun kyläläisten käyttöön. Nissi oli kylätoimikunnan puheenjohtaja ja Huovinen toimikunnan jäsen.
Vanhan kylätoimikunnan kokouspöytäkirjan mukaan vuonna 1994 Nissi ja Huovinen olivat mukana kirjelmöimässä kuntaan, että olisi aika palauttaa saatu lahja takaisin yhteiseen käyttöön. Tällä tietenkin tarkoitettiin kyläläisten lahjoittamia maita Ruottukasta.
Ennen koulun myyntiä kunta vuokrasi Ruottukan koulurakennuksen Nuorisokasvatuksen tuki -yhdistykselle. Rakennus myytiin vuonna 2005.
Pentti Tarvainen, joka toimi tuolloin Inarin kunnan hallintojohtajana, ei muista paljoakaan keskusteluista eikä perusteluista, jotka johtivat koulun myymiseen ulkopuoliselle.
– Kyläläisillehän tällaiset rakennukset ovat aina tärkeitä, mutta en nyt oikein muista, että sitä olisi erikseen kylätoimikunta tai vastaava pyytänyt, Tarvainen kertoo.
Nissi ja Huovinen muistavat perustelujen olleen sellaiset, ettei kunta uskonut Koppelon kylätoimikunnalla olevan resursseja peruskorjata tai ylläpitää rakennusta.
Koppelon kyläyhdistyksen entiset ja nykyiset aktiivit muistelevat koulun käyttöä ennen sen myymistä:
Seija Huovisen tytär Heli Huovinen muistaa lapsuudestaan retket Ruottukkaan. Niitä tehtiin sekä vapaa-ajalla perheen kanssa että Koppelon koulun kanssa.
Ruottukan koulu ei ole pelkkä rakennus. Se on ollut koko yhteisön kohtaamispaikka, jota kylän ihmiset ovat olleet rakentamassa ja ylläpitämässä. Se on meidän yhteinen perintömme.
Pirjo Nissi muistaa lapsuudessaan leikkineen koululla paljon. Silloin sinne pääsi myös sisälle. Hänen roolinsa leikeissä oli Hilma-täti, joka tässä tapansa mukaisesti laittaa pyykkejä. Kuva Hilma-tädistä löytyi Pirjo Nissin arkistoista.
Hilma-täti, Hilma-täti, puuronlaittajamme oma aina meistä huolta pitää, keittää puurot ja sopat.
”Hilma-täti on ykkönen”, sanoo entinen koululainen
Entinen koululainen Sisko Aalto ei ollut aiemmin muistanut paljoakaan kouluajoista. Ruottukan valoja -näytelmästä noussut keskustelu herätti hänen muistonsa.
– Sen muistan täysin, kuinka tyttöjen huoneessa oli kaksi pitkää lämmityspiippua, ja siinä välissä minä huusin ja mäyräsin, että minä en tänne jää. Sellainen opettaja, kun Pyhtis-vainaja, tuli siihen ja lohdutti minua. Se oli minun alku.
91-vuotias Sisko Aalto kävi Ruottukan koulua 1940-luvulla. Kaikista tärkein hänelle ja hänen koulupolullaan oli Hilma-täti.
Hilma-täti eli Hilma Kiviniemi oli Ruottukan koulun asuntolahoitajan apulainen. Hilma-tädin kuva on Pirjo Nissin arkistoista peräisin.
Muut tädit eivät olleet Aallon mielestä aina yhtä mukavia, mutta Hilma-täti oli lapsille aina ystävällinen.
Hilma-tädin Aalto pääsi tapaamaan vielä tämän elämän loppupuolella, kun Hilma tuli vuodeosastolle, jossa Aalto toimi laitosapulaisena.
Hilma-tädin lisäksi Aallon muisteloissa nousevat nimet Pyhtis-vainaa ja Hakosalo.
Opettaja Annaliisa Hakosalo oli koko Koppelon Ruottukan koulun ajan pääopettaja. Hän opetti myös Koppelon uudella koululla. Edla Pyhtinen taas leikki lasten kanssa paljon. Hän myös oli opettajana Ruottukassa.
Koppelon vanha koulu on säästynyt sotien tuhopoltoilta. Videosta näkyy koulun tila tänä päivänä:
Nykyinen omistaja olisi valmis luopumaan koulusta
Ruottukan koulun omistaa pariskunta, joka asuu etelässä. He ostivat koulun Inarin kunnalta vuonna 2005. Koulu oli ollut myynnissä jo kauan ennen sitä.
Juhani ja Maila Sorvarilla oli kyllä aikomus korjata vanha koulurakennus, mutta vuosien saatossa muut projektit ovat vieneet siihen tarkoitetun ajan. He eivät ole ehtineet tehdä rakennukselle mitään.
Pariskunnalla on mökki Ruottukan rannassa. Siellä heillä on tapana käydä vuosittain, mutta tänä kesänä he eivät ole ehtineet sinnekään.
Sorvarin pariskunnalla on ollut toive, että heidän jälkipolvensa innostuisi koulusta ja laittaisi sen kuntoon. He kyllä ymmärtävät, että niin tuskin tapahtuu. Aikuisilla lapsilla ei välttämättä ole samat tavoitteet elämässä kuin heidän vanhemmillaan.
– Jos koulun ostoaikeet ovat rehellisellä pohjalla, niin kyllä me mahdollisesti voisimme luopuakin siitä, sanoo Juhani Sorvari.
Pariskunta toivoo, että joku innostuisi entisöimään rakennuksen sillä tavalla kuin se on aikanaan rakennettu. Heillä on kaikki koulun rakennusaikaan liittyvät paperit tallessa. Niistä näkee hyvin, miten se on alunperin rakennettu.
Sisko Aalto toivoo, että Ruottukan koulu olisi koululaisten käytössä eikä ulkopuolisten. Näin toivovat myös Nissi, Jääskeläinen ja Heli ja Seija Huovinen.
Myös Jaakko Peltomaa ajattelee, että olisi tärkeää säilyttää Ruottukan koulu paikallaan ja entisöidä se jälleen paikallisten käyttöön.
Kuuntele, kuinka Sisko Aalto muistelee kouluaikojaan Ruottukan koulussa:
