Gazalainen Hassan Herzallah, 22, sai opiskelupaikan Helsingistä – unelma opintojen jatkamisesta törmäsi Israelin saartoon

Monet gazalaiset ovat saaneet opiskelupaikkoja ulkomailta, mutta Israelin saarto tekee niiden vastaanottamisesta erittäin vaikeaa.

Videolla palestiinalainen Hassan Herzallah Gazassa. Kuvat Hassan Herzallah. Editointi: Harri Vähäkangas.

Harvoilla gazalaisnuorilla on pakotie pois sodan keskeltä, mutta joillekin opinnot ulkomailla ovat tarjonneet sellaisen.

22-vuotias Hassan Herzallah sai mahdollisuuden, kun Helsingin yliopisto hyväksyi hänet vierailevaksi opiskelijaksi syksyllä 2025. Vierailevilla opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita sellaisista yliopistoista, joiden kanssa Helsingin yliopistolla ei ole vaihto-opintosopimusta.

Herzallah oli pitänyt kiinni englannin kielen kääntämisen opinnoistaan koko Israelin ja Hamasin välisen sodan ajan ja hakenut vierailevaksi opiskelijaksi Helsinkiin.

Innostus uusista mahdollisuuksista vaihtui pian pettymykseen.

Katso videolta, miten Herzallah avaa tunteitaan:

Lukuvuosi käynnistyi tammikuussa 2026, ja Helsingin yliopiston ulkomaisten opiskelijoiden ryhmään ilmestyi tervetulotoivotus uusille tulokkaille. Herzallah luki viestejä Gazassa, jossa oli yhä jumissa.

Matka Suomeen oli tyssännyt Israelin saartoon ja mutkikkaaseen byrokratiaan.

Opiskelua teltassa

Herzallah vastaa videopuheluun al-Mawasin telttakylässä nettikahvilassa, jossa suoritti pääosan opinnoistaan. Kahvila on hiekalle pystytetty teltta, ja sen tarjoama yhteys pätkii.

Nuori mies istuu pöydän ääressä kuulokkeet korvillaan ja työskentelee kannettavalla tietokoneella.
Herzallah kertoo, että nettikahvilassa kuppi kahvia voi maksaa jopa yli neljä euroa. Kuva: Hassan Herzallahin kotialbumi
Hiekalle pystytetty teltta sisältä, jonka sisälle on pystytetty pöytiä ja tuoleja.
Herzallah kertoo rahoittaneensa yliopistomaksujaan muun muassa kirjoittamalla nettikahvilassa juttuja Gazasta ulkomaisille medioille. Kuva: Hassan Herzallahin kotialbumi

Herzallah ehti opiskella Gazan islamilaisessa yliopistossa noin vuoden ennen Israelin ja Hamasin välisen sodan puhkeamista lokakuussa 2023. Nyt yliopisto on raunioina Israelin pommitusten jäljiltä. Se kuitenkin jatkoi opetusta etänä.

Herzallah päätti jatkaa opintojaan, vaikka se ei ollut sodan keskellä helppoa.

– Ystäväni eivät antaneet minulle tukea opintojen jatkamiseen. He sanoivat, että Gazassa on isompiakin huolenaiheita kuin tutkinnon saaminen, Herzallah kertoo.

Videolla hän kertoo, millaisia haasteita opiskelujen jatkamiseen liittyi:

Asumuksena toimiva teltta kuvattuna sisältä käsin.
Herzallah asuu perheineen teltassa. Kuva: Hassan Herzallahin kotialbumi

Herzallah joutui pakenemaan perheensä kanssa kotikaupungistaan Rafahista toukokuussa 2024. Haastatteluhetkellä hän on asunut teltassa noin kaksi vuotta.

Gazassa arjen toiminnot, kuten latauspisteiden ja internetyhteyden etsiminen vievät paljon aikaa. Perheen vanhimpana poikana Herzallah joutuu myös auttamaan perhettään selviämään arjesta.

Ihmisiä jonottaa kanistereiden kanssa säiliörekan edessä.
Herzallah kertoo, että vedenhaku on yksi päivän työläimpiä tehtäviä. Kuva: Hassan Herzallah / Yle

Herzallah kertoo suorittaneensa kaikki kandidaatintutkintoonsa liittyvät opinnot. Samalla hän on selvittänyt mahdollisuuksia jatkaa opintojaan Suomessa.

Helsingin yliopisto on myöntänyt hänelle lisäaikaa opiskelupaikan vastaanottamiseen, mutta Gazasta lähteminen on osoittautunut lähes mahdottomaksi.

Hyllyssä on useita puhelimia latauksessa.
Koska Israel on tuhonnut Gazan sähköinfrastruktuurin, puhelimet ladataan generaattoreilla toimivilla latauspisteillä. Kuva: Hassan Herzallah / Yle

Vain harvat pääsevät ulos Gazasta

Israel ja Hamas allekirjoittivat lokakuussa 2025 aseleposopimuksen, mutta Israel rajoittaa yhä liikkumista Gazaan ja sieltä ulos merkittävästi.

Herzallah sanoo käyttäneensä kaikki keinot päästäkseen pois Gazasta. Hän on ollut yhteydessä Suomen ulkoministeriöön ja Helsingin yliopistoon. Vastaan on tullut byrokratiamuuri.

Nuori mies istuu raunioituneen rakennuksen sisäänkäynnin edessä Palestiinan lipun vieressä.
Hassan Herzallah yliopistonsa raunioilla Gazan kaupungissa. Kuva: Hassan Herzallahin kotialbumi

Yle on nähnyt Herzallahin käymiä sähköpostikeskusteluja Helsingin yliopiston ja Suomen Tel Avivin -suurlähetystön kanssa.

Herzallah tarvitsee Suomeen oleskeluluvan. Sen saadakseen Herzallahin on tunnistauduttava henkilökohtaisesti Suomen suurlähetystössä. Gazassa sellaista ei ole.

Yleensä gazalaisten viisumiasiat käsittelisi Suomen Tel Avivin -lähetystö Israelissa. Tämä ei ole ollut sodan aikana mahdollista, sillä Israel ei päästä gazalaisia alueelleen.

Ulkoministeriö on myöntänyt Herzallahille oikeuden asioida Egyptissä Kairon-lähetystössä, mikäli hän järjestää matkan ja luvat sinne pääsemiseksi itse. Toistaiseksi tämäkin on ollut mahdotonta, sillä Egyptin-vastaisen Rafahin rajanylityspaikan läpi on päästetty lähinnä lääkinnällistä evakuointia tarvitsevia ja heidän omaisiaan.

Kartta Rafahin ja Kerem Shalomin rajanylityspisteistä Gazan alueella.
Rajanylityspisteet sijaitsevat keltaisen linjan länsipuolella, Israelin miehittämällä alueella, eikä palestiinalaisilla ole sinne pääsyä. Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: Openstreetmap, Mapcreator

Suomen Tel Avivin -lähetystö on antanut Herzallahille tukikirjeen ”näytettäväksi paikallisille viranomaisille”.

Kirjeestä ei kuitenkaan ole hyötyä, sillä yksittäinen ihminen ei voi hakea Israelin viranomaisilta lupaa poistua Gazasta.

– Minulle kerrotaan, että minun on otettava yhteyttä asiaankuuluviin viranomaisiin, mutta miten se onnistuu? Nämä ovat asioita, joihin en voi mitenkään vaikuttaa, Herzallah sanoo.

Israelin puolustusministeriön miehitetyistä alueista vastaava toimisto kertoo Ylelle, että poistumislupa voidaan myöntää gazalaisille, jos jokin ulkomaa sitä pyytää.

Tuolloin vastaanottajamaan tulisi järjestää kuljetus Kerem Shalomin rajanylityspisteeltä joko Jordaniaan tai Israelissa Ramonin lentokentälle.

Kartta, jossa on Israelin, Palestinan, Egyptin ja Jordanian aluetta sekä Ramonin lentokenttä.
Evakuoidakseen ihmisiä Gazasta ulkomaiden tulisi ensin järjestää esimerkiksi avustusjärjestöjen avulla kuljetus Kerem Shalomin rajanylityspisteelle ja sieltä Ramonin lentokentälle tai Jordaniaan. Jälkimmäinen vaatii sopimista myös Jordanian viranomaisten kanssa. Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: Openstreetmap, Mapcreator

Israelilaisen ihmisoikeusjärjestön Gishan johtaja sanoo, että Israel siirtää vastuutaan miehityksensä alla elävistä palestiinalaisista muille maille. Järjestö yrittää edistää palestiinalaisten liikkumisvapautta.

– Israel tekisi turvatarkastukset kaikille lähteville palestiinalaisille joka tapauksessa, mutta silti se vierittää konsulaattien harteille saattamisprosessin, Gishan johtaja Tania Hary kertoo Ylelle.

Suomi ei näytä ryhtyvän saattamiseen.

Ulkoministeriö: ei auttamisvelvollisuutta

Suomi ei voi evakuoida Gazasta ihmisiä pelkän opiskelupaikan perusteella, ulkoministeriön maahantuloasioiden yksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo Ylelle.

Evakuointivelvollisuus koskee konsulilain piirissä olevia ihmisiä eli Suomen kansalaisia sekä Suomessa pysyvästi asuvia ja heidän lähiomaisiaan. Heitä Suomi evakuoi Gazasta sodan alussa vuonna 2023.

Suomeen muilla perustein pyrkiviä gazalaisia on ollut Luopajärven mukaan arviolta toistakymmentä.

Kerrostalon raunioiden edustalla on telttoja ja leikkiviä lapsia.
Gazan islamilaisen yliopiston raunioihin oli suojautunut kotinsa menettäneitä 29. kesäkuuta. Kuva: Bilal Osama / AOP

Euroopan maista ainakin Britannia ja Alankomaat ovat evakuoineet gazalaisia opintojen perusteella.

Luopajärvi sanoo, ettei Suomi voi avustaa aktiivisesti Gazasta Suomeen henkilöä, jonka oleskelulupahakemus on kesken.

– Meillähän ei olisi avustamisvaiheessa varmuutta siitä, että maahanmuuttovirasto tulee myöntämään henkilölle oleskeluluvan.

Luopajärvi myöntää, ettei tukikirjeistä ole gazalaisille apua. Hänen mukaansa ulkoministeriö on tietoinen siitä, että tällä hetkellä gazalaisille on käytännössä mahdotonta matkustaa tunnistautumaan Kairoon omin avuin.

– Olemme pyytäneet Israelin ja rajavaltioiden viranomaisilta, että he suhtautuisivat myönteisesti näiden henkilöiden rajanylitykseen. Suomen vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset.

Helsingin yliopiston kehittämispäällikkö Laura Teinilä kertoo Ylelle, että yliopisto ohjaa ulkomaisia opiskelijoita maahantuloasioissa viranomaisten luo.

– Olemme olleet yhteydessä ulkoministeriöön. Sen enempää emme voi maahantuloprosesseihin vaikuttaa.

”En suostu luopumaan unelmistani”

Nuori mies hymyilee ja kävelee alas portaita.
Herzallah yliopistonsa portailla Gazassa päiviä ennen sodan puhkeamista 3. lokakuuta 2023. Kuva: Hassan Herzallahin kotialbumi

Syyslukukausi on käynnistynyt Helsingissä, eikä Herzallah ole saanut uutisia matkustusmahdollisuuksien aukeamisesta.

Hän ei kuitenkaan halua vielä muuttaa suunnitelmiaan.

– Israel tuhosi yliopistomme, tappoi lääkärimme ja pakotti meidät pakenemaan kodeistamme ja asumaan teltoissa. Minulle opintojen jatkaminen on osa vastarintaa – en suostu luopumaan unelmistani.