Oletko tuijottanut kännykkäsi ilmoittamaa ruutuaikaa ja ahdistunut?
Ei välttämättä kannata. Ruutuaika ei näytä olevan suurin ongelma, vaan sillä on merkitystä, kuinka monesti palaa kännykän ääreen. Tutkimuksen mukaan se voi kuormittaa.
Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Henrik Lassila johti tutkimusta, jossa seurattiin 277 ihmisen puhelimen ja tietokoneen käyttöä seitsemän kuukauden ajan. Kerätty data sisälsi satoja tuhansia tunteja älypuhelimen käyttöä.
– Tutkimuksessa ei löydetty kovin vahvaa yhteyttä ihmisten kokeman kuormituksen ja ruutuajan välillä, Lassila sanoo.
THL:n tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu muistuttaa, että puhelimella voidaan tehdä myös asioita, jotka hyödyllisiä ja välttämättömiäkin.
– Ruutuaika sinänsä ei ole ehkä kiinnostavinta vaan enemmänkin se, miksi puhelimeen pitää koko ajan tarttua ja onko siitä haittaa muulle elämälle.
Kiviruusun mukaan tasapaino ratkaisee. Jos elämän oleelliset asiat (uni, liikunta, ihmissuhteet, velvollisuudet) tulee hoidettua, ruutuaika ei ole ongelma.
Ongelma syntyy, jos ruutuaika vie aikaa tärkeiltä asioilta.
Jatkuva hyppely kuormittaa
Lassilan johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että puhelimen aiheuttama kuormitus liittyi erityisesti niin sanottuun huokoiseen käyttöön.
Sillä tarkoitetaan tapaa, jossa puhelinta käytetään vähän aikaa, laitetaan pois, tehdään jotain muuta ja hetken päästä palataan taas puhelimelle.
Lassila huomauttaa, että huokoinen käyttö oli nimenomaan puhelimeen liittyvä ilmiö.
– Puhelimen voi kaivaa taskusta ja avata parissa sekunnissa. Tietokoneen käyttö on erilaista.
Lassilan mukaan aiemmista tutkimuksista tiedetään, että puhelimen ilmoitukset ja sosiaalisen median sovellukset aiheuttavat katkoksia muihin tekemisiin.
Lassilan tutkimus paljasti myös, ettei kuormitus hellitä itsestään. Jos ihminen oli kuormittunut, hän pysyi kuormittuneena koko useamman kuukauden tutkimusjakson.
Yle kertoi tällä viikolla 23-vuotiaasta Elmo Koskisesta, joka skrollasi puhelinta tuntitolkulla, mutta ei muistanut mitä näki.
Miksi emme pysty lopettamaan?
Yli 80 prosenttia nuorista aikuisista kertoo käyttävänsä älylaitteita enemmän kuin haluaisi. Miksi tahdonvoima ei riitä?
Yksi vastaus on varmasti algoritmeissä, jotka syöttävät meille sellaista sisältöä, mitä haluamme nähdä.
Lassila mainitsee lisäksi stressin välttelyn.
– Ihmiset pyrkivät luomaan eskapismihetkiä elämästään. Vaikka kun stressaa, tunnetta halutaan paeta ja katsoa hauskoja videoita.
Kiviruusu lisää listaan pelon jäädä ulkopuolelle.
– Se on tosi voimakas vaikutelma. Ihminen haluaa kuulua laumaan ja olla mukana siellä, missä tapahtuu.
Ei pelkästään yksilön vastuu
Kiviruusu muistuttaa, että ongelma on liian iso yksilölle.
– Tämä ilmiö on niin iso ja laaja, että se vaatii yhteiskunnallista sääntelyä.
Kiviruusun mukaan tarvitaan teknologiayritysten vastuuta, lainsäädäntöä ja yhteiskunnallista painetta.
– Tarvitaan pitkäjänteistä työtä, jotta älylaitteiden käytön kulttuuri saadaan muuttumaan. Merkkejä on siitä, että kansalaiset olisivat muutoksiin valmiita.