Pesivien lintujen kokonaismäärä on pienentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 viime vuoden aikana, kertoo Helsingin yliopisto.
Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Rajuin muutos on tapahtunut Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, missä lasku on jopa 23 prosenttia.
Lintukannat ovat heikentyneet kaikkialla Etelä- ja Keski-Suomessa. Sen sijaan Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa kannat ovat pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet.
Alueellisten erojen taustalla ovat etenkin maankäyttö, kuten metsä- ja maatalous, sekä ilmastonmuutos.
Useilla lajeilla kehitys on laskeva laajasti Etelä- ja Keski-Suomessa. Tällaisia lajeja ovat punakylkirastas, pensastasku, töyhtötiainen ja peippo.
Pohjois-Suomessa samat lajit taas ovat voineet jopa runsastua.
Varis, harakka ja hömötiainen vähenevät kaikissa maakunnissa.
Peippo ja pajulintu runsaimmat lajit
Kaikissa maakunnissa Lappia lukuun ottamatta runsain pesimälaji on peippo. Kakkossijan pajulintu on puolestaan Lapissa runsain laji.
Eri maakunnissa viiden runsaimman lajin joukkoon yltävät metsäkirvinen, keltavästäräkki, mustarastas, räkättirastas, punakylkirastas, punarinta, hippiäinen, harmaasieppo, sinitiainen, talitiainen, järripeippo, vihervarpunen ja keltasirkku.
Lämpimämmät olot eivät aina auta
Ilmastonmuutoksen pitäisi lähtökohtaisesti hyödyttää eteläisiä lajeja, sillä lämpimämmät olot mahdollistavat leviämisen pohjoisemmaksi.
Näin ei kuitenkaan ole käynyt: esimerkiksi lehtokertun, sirittäjän, haarapääskyn ja keltasirkun kannat ovat pienentyneet.
– Monella lajilla esimerkiksi metsä- ja maatalouden tehostumisen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset ovat ilmastonmuutosta tärkeämpiä pesimäkantoihin vaikuttavia tekijöitä, kertoo suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta tiedotteessa.
Toisaalta useat eteläiset lajit, kuten peukaloinen, mustarastas, mustapääkerttu ja tiltaltti, ovat selvästi runsastuneet. Se ei kuitenkaan riitä kattamaan kokonaislintumäärän laskua kaikilla alueilla.