Digitaalisesti toimivat neopankit houkuttelevat tavallisten asiakkaiden lisäksi myös harmaan talouden ja järjestäytyneen talousrikollisuuden toimijoita, kertoo Verohallinto tiistaina julkaistussa selvityksessä.
Verohallinnon analyysin mukaan yli 10 prosentilla yhden suosituimman neopankin Suomen asiakkaista on kytköksiä harmaaseen talouteen.
Ilman konttoriverkkoa toimivat neopankit ovat Verohallinnon mukaan houkuttelevia harmaan talouden ja järjestäytyneen rikollisuuden toimijoille, sillä osalla niistä on havaittu ongelmia asiakkaiden tunnistamisessa.
– Valtaosa neopankkien asiakkaista käyttää uudenlaisia pankkipalveluita rehellisesti, mutta neopankit ovat houkuttelevia myös väärin toimijoille, sanoo harmaan talouden torjunnan johtaja Tarja Valsi Verohallinnosta tiedotteessa.
Asiakkaiden määrä on kuusinkertaistunut
Ulkomaisten neopankkien suomalaisten asiakkaiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 2020 ulkomaisilla neopankeilla oli Suomessa 36 000 asiakasta, mutta vuonna 2024 asiakkaita oli jo yli 200 000.
Suomalaiset käyttävät pääasiassa ulkomaille sijoittautuneita neopankkeja. Erityisesti Liettuassa on perustettu 2020-luvulla paljon neopankkeja houkuttelevan lupapolitiikan vuoksi.
Yksi näistä on esimerkiksi brittiläinen digitaalinen pankki Revolut. Vuonna 2015 perustettu Revolut on Euroopan suurin ja nopeiten kasvava neopankki. Se operoi Liettuan pankkilisenssillä.
Väärät tiedot ja tulojen piilottelu
Verohallinnon Valsin mukaan neopankit kiinnostavat rikollisia monesta syystä. Asiakkuuden avaaminen tapahtuu aina verkon kautta, mikä mahdollistaa väärien tietojen antamisen.
– Vaikka neopankit kysyvät tietoja asiakkaittensa taustoista, epärehellinen toimija voi halutessaan avata tilin väärennetyillä tiedoilla tai dokumenteilla, Valsi sanoo.
Neopankeilla ei ole pääsyä viranomaisten rekistereihin, joten ne eivät voi varmentaa asiakkaiden antamien tietojen oikeellisuutta. Näin rikollinen voi jatkaa toimintaansa, vaikka olisi esimerkiksi ulosotossa tai liiketoimintakiellossa.
Lisäksi henkilön tai yrityksen varsinainen rahaliikenne saatetaan ohjata neopankin tilille, jolloin perinteisen pankkitilin varat näyttävät vähäisiltä. Näin epärehellinen toimija voi yrittää vakuuttaa viranomaiset omasta vähävaraisuudestaan, Valsi kertoo.
Neopankit tarjoavat myös helppoja ja nopeita tapoja siirtää rahaa maasta toiseen sekä muuntaa perinteistä valuuttaa kryptovaluutaksi.
– Kun rahansiirrot ovat kansainvälisiä ja nopeita, kansallisesti toimivien viranomaisten on vaikea pysyä perässä, Valsi sanoo.
Sanktiot eivät tehoa
Suomessa toimivien pankkien toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Neopankkien kohdalla ongelmana on, että moni niistä ei pidä itseään rahoituslaitoksena eikä siksi ilmoita varoistaan Suomeen.
Neopankit ovat saaneet vuosina 2024–2025 eurooppalaisilta mailta jopa 30–50 miljoonan euron sanktioita. Liettuan pankkivalvoja on viime vuosina perunut neopankkien toimilupia sekä jakanut varoituksia ja sanktioita.
– Havaintojemme mukaan toimet eivät ole kuitenkaan vähentäneet harmaan talouden ja järjestäytyneen talousrikollisuuden toimijoiden kiinnostusta neopankkeja kohtaan, Valsi sanoo.
Valsi vaatii viranomaisille nykyistä parempia työkaluja neopankkien valvontaan.
– Jotta voimme pistää järjestäytyneen talousrikollisuuden ahtaalle ja varmistaa suomalaisen yhteiskunnan verotulot myös 2030-luvulla, tarvitsemme nykyistä paremmat työkalut myös neopankkien valvontaan, Valsi sanoo.