Satakunnan museossa ollaan tyytyväisiä Porin tilaratkaisuihin.
Porin poliittiset ryhmät kertoivat viime viikolla neuvottelutuloksesta, jonka mukaan esimerkiksi pääkirjasto, nuorisotalo ja urheilutalo remontoidaan.
Satakunnan museon rakennustutkija Olli Joukio pitää Porin päätöstä esimerkillisenä.
Hänen mukaansa 1970-80-lukujen julkisilla rakennuksilla on tärkeä paikkansa rakennuskannan historiallisessa kerrostumassa.
– Nämä rakennukset ovat iso osa identiteettiämme. Ne ilmentävät hyvinvointiyhteiskunnan rakentumista ja kaupunkien muutosta.
Joukio muistuttaa rakennusten remontoinnin uudisrakentamisen sijaan olevan myös ekologisesti kestävämpi ratkaisu.
Sotien jälkeinen rakennusbuumi muutti Porin ilmeen
Sotien jälkeinen hurja uudelleenrakennus ja kaupungistuminen loi ilmeen urbaanista suomalaisesta betonimaisemasta.
Porin kaupunki teki ajanhengen mukaisesti suuria rakennusinvestointeja 1970-80-luvuilla. Noin 15 vuoden sisällä Poriin rakennettiin pääkirjasto, uimahalli, urheilutalo, nuorisotalo, teveyskeskuksia ja useita kouluja. Tämä rakennuskanta on porilaisen betonibrutalismin perusta.
Sekä kirjaston että nuorisotalon suunnitteli arkkitehti Olli Steen. Rakennustrendien sävymuutos näkyy näissä kahdessa rakennuksessa: siinä missä vuonna 1976 valmistunut kirjasto kasattiin betonielementeistä, nuorisotalo tehtiin vuonna 1984 paikallaan muuratuista rakenteista.
Ajan myötä porilaiset vaikuttavat kiintyneen betonibrutalismiin.
Rakennustutkija Olli Joukio ei näe Porin olevan mielikuvistaan huolimatta sen enempää betonibrutalismin edustaja kuin muutkaan vastaavat suomalaiskaupungit.
– Kyllähän esimerkiksi Kouvola on hyvin tunnettu betonimaisemastaan. Sotien jälkeen Porin keskustan ilmeen muutos on ollut vain niin suuri, että ehkä sen takia mielikuva betonibrutalismista on niin vahva.
Purkamistrendi laantumassa
Suomessa astui viime vuoden alussa voimaan uusi rakentamislaki, joka osaltaan tekee rakennusten purkamisesta helpompaa.
Yle uutisoi muutama vuosi sitten, kuinka Suomi hävittää 1970-80-luvun rakennuksia ennätystahtiin. Tammikuussa arkkitehti ja apulaisprofessori Panu Savolainen kertoi Ylen haastattelussa, että Suomessa on vallalla rakennusten purkuvimma.
Rakennustutkija Olli Joukio pitää 1970-luvun julkisia betonirakennuksia uhanalaisina. Hän kuitenkin näkee ajan hengen olevan muutoksessa. Juuri nyt vallalla näyttäisi yhä enemmän olevan rakennusten korjaaminen.
– Olemme nähneet Oulussa, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä, kuinka samanikäisiä kirjastorakennuksia korjataan.
Rakennusten suojelua määrittää laki
Rakennustutkija Olli Joukio kertoo remontointipäätöksen saaneiden kirjaston ja nuorisotalon jakavan porilaisten mielipiteitä. Kaikkia ei 50 vuoden takainen arkkitehtuuri miellytä ja osa kaupunkilaisista kyseenalaistaa rakennusten säilyttämisen.
Joukio muistuttaa, että rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa ei määritellä museoviraston tai tutkijoiden maun perusteella.
Kulttuuriympäristön arvottaminen ja kulttuuriperinnön suojeleminen tapahtuu lain määräämällä tavalla.
– Laissa on erilaisia kriteereitä, miten näitä kohteita arvotetaan. Tässä ei ole kyse makuasioista.