Presidentti Donald Trump on hokenut viime päivinä Yhdysvaltojen olevan lähellä kestävää aseleposopimusta Iranin kanssa.
Iran ampui sunnuntaina kahden kuukauden aselevon jälkeen ballistisia ohjuksia Israeliin. Trumpin kerrotaan käskeneen Israelia pidättäytymään kostotoimista, mutta Israel iski silti Iraniin.
Pian Jemenin huthit ilmoittivat laukaisseensa ohjuksen kohti Israelia ja estävänsä israelilaisten laivojen liikkeet Punaisellamerellä.
Trump vaati Irania ja Israelia lopettamaan toistensa tulittamisen. Maanantaina iltapäivällä Iran ilmoitti lopettavansa hyökkäyksen, ja myös Israelin kerrotaan myöntyneen Trumpin vaatimuksiin.
Lyhyeksi jäänyt sodan kiristyminen osoitti, että Trumpin on alettava ottaa tosissaan sota myös kolmannella rintamalla, Libanonissa.
Lue lisää: Jo yli 3 300 ihmistä on kuollut – miksi Israel hyökkää Libanoniin?
Iran hyökkäsi Israeliin vastauksena Israelin iskuihin Libanonissa. Siellä Israel on sotinut Iranin tärkeintä liittolaista, šiialaista ääriliikettä Hizbollahia vastaan.
Iranin keskeinen vaatimus pysyvälle aselevolle ja Hormuzinsalmen avaamiselle on se, että aselepo ulottuisi Libanoniin asti. Maanantaina Iran sanoi jatkavansa ohjusiskuja, mikäli Libanonin moukarointi jatkuu.
Viime viikkoina Israel ja Libanon ovat neuvotelleet aselevosta Yhdysvaltojen välityksellä. Vaikka suorat neuvottelut osapuolten välillä ovat historialliset, niissä on suuri valuvika: neuvottelupöydästä puuttuu Hizbollah, joka on sodan varsinainen osapuoli.
Keskiviikkona Yhdysvallat ilmoitti Libanonin ja Israelin alkavan toteuttaa aselepoa Libanonissa, mutta iskut Israelin ja Hizbollahin välillä jatkuivat. Sunnuntaina Israel iski Hizbollahin tukialueelle Libanonin pääkaupungissa Beirutissa.
Trump on toistaiseksi antanut Israelille lähes vapaat kädet käydä erillissotaa Libanonissa. Viimeksi perjantaina Trump sanoi, ettei aio vaatia Libanonin liittämistä sopimuksiin Iranin kanssa.
Viime aikoina Israel on kuitenkin astellut yhä rohkeammin Trumpin varpaille, ja viikko sitten Trump kutsuikin pääministeri Benjamin Netanjahua hulluksi.
Trumpin Lähi-idän politiikka on yhä lyhytnäköistä.
Sekä Trump että Netanjahu ovat saaneet kotirintamillaan kritiikkiä osakseen siitä, ettei heillä ole selkeää visiota sotiensa tavoitteista.
Yhdysvallat ja Israel ovat onnistuneet heikentämään niin Irania kuin Hizbollahia merkittävästi sotilaallisesti. Silti Iranin islamistihallinto on yhä pystyssä, eikä Hizbollahin ideologiaa kitketä Libanonista humanitaarisia kriisejä aiheuttamalla.
Jo hyökkäys Iraniin helmikuun lopussa osoitti, että sotia on helpompi aloittaa kuin lopettaa. Helppoja voittoja Trumpille ei ole näköpiirissa, valitsipa hän uuden sotilaallisen hyökkäyksen tai kattavat rauhanneuvottelut alueellisten toimijoide kanssa.
Ihan ensimmäiseksi Trumpin tulisi kuitenkin suoristaa rivit Yhdysvaltojen tärkeimmän alueellisen liittolaisen, Israelin kanssa.