Nuorten idea bioindi­kaattorista toteutui – tehtaan pihan kasvillisuus kertoo jatkossa mahdollisista päästöistä

Hieno­kemikaaleja Kokkolan suurteollisuus­alueella valmistavan CABB:n tontille on istutettu kasveja, pensaita ja puu. Istutus on yläkoululaisten nuorten idea.

Lohtajan koulun kemiantehtävää tehneet opiskelijat ideoivat viheralueen, joka reagoi ilmassa oleviin päästöihin. Kuvassa Suvi Keski-Korpela, Juulia Lahtinen, Tinja Pajunpää ja Meea Luokkanen. Video: Heini Holopainen / Yle

Kokkolalaisen kasvinsuojeluaineita valmistavan tehtaan tontille on maanantaina istutettu bioindikaattoreita.

Ne ovat kasvi- tai eläinlajeja, jotka reagoivat ilmaston ja ympäristön muutoksiin, kuten ilmassa oleviin päästöihin, esimerkiksi hiilidioksidiin ja raskasmetalleihin.

Idea bioindikaattoreiden istuttamisesta CABB:n tontille tuli Lohtajan yläkoulun luonnontieteen valinnaiskurssin oppilailta.

CABBin toimistorakennuksen viereen rakennettu viheralue toimii bioindikaattorina mahollisille päästöille.
Nuoret ideoivat Industrial Park -teollisuusalueelle rakennettua viheraluetta Tulevaisuuden tekijät -kisassa. Kuva: Heini Holopainen / Yle

Mukana kasveja oli istuttamassa syksyllä lukion aloittava Juulia Lahtinen.

– Bioindikaattoreiden avulla pystymme tutkimaan, miten erilaiset aineet ja kaasut ilmakehässä tai maaperässä vaikuttavat istutettuihin kasveihin. Sillä tavalla huomaamme, millaisia päästöjä alueella mahdollisesti on, kertoo Lahtinen.

CABB:n alueelle perustettiin noin 25 neliön viheralue, johon tehtiin myös pieni lampi suihkulähteineen. Siihen istutetaan myöhemmin lumpeita.

Lisäksi alueella on pensaita ja vaahtera. Tarkoitus on istuttaa myöhemmin myös sammalta.

– Se on mielestäni todella hienon näköinen. Toivotaan, että kasvit kasvavat hyvin ja saamme oikeasti tuloksia, Lahtinen toteaa.

CABB on tyytyväinen koulun kanssa tehtyyn yhteistyöhön

Ympäristö- ja terveysturvallisuusinsinööri Atte Hölsä CABB:lta on tyytyväinen lopputulokseen.

– Saimme tehdä yhteistyötä oppilaitoksen kanssa ja tehtaan kylkeen hienon viheralueen, jota on kiva katsella. Se on varmasti työntekijöillekin kivempi kuin pieni nurmikkopläntti. Tämä ylitti kyllä omat odotuksetkin, naurahtaa Hölsä.

Hölsä kertoo videolla, miten kasvinsuojeluvalmistaja lähti mukaan hankkeeseen.

Video: Heini Holopainen / Yle

Hölsä ei näe, miksei vastaavanlaisia alueita voisi jatkossa tulla lisääkin.

– Tiedämme, miltä alue nyt näyttää ja seuraamme sen kehitystä vuosien mittaan. Katsotaan, mitä muutoksia tapahtuu ja missä lajeissa. Nyt jo tiedetään, miten lajit reagoivat mihinkin raskasmetalliin. Jatkossa osaamme paremmin tunnistaa, mistä aine on peräisin, Hölsä kertoo.

Kemianteollisuus on huolissaan luonnontieteiden osaamisesta

Kemianteollisuus ry:n vastuullisuusasiantuntija Tuomas Kohvakka kertoo, että he ovat huolissaan nuorten lumaosaamisesta eli luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian osaamisesta. Se liittyy suoraan kemianteollisuuden yritysten tarpeeseen saada jatkossa osaavaa työvoimaa.

– Tällaisella esimerkillä pyrimme lisäämään yrityksille ja nuorille tietoa siitä, miten lumaosaaminen yrityksessä näkyy. Samalla he pääsevät tekemään itse sitä työtä, sanoo Kohvakka.

Biodiversiteetti teemana saattaa olla monelle etenkin pienemmälle yritykselle vielä hämärän peitossa. Siksi Kemiateollisuus haluaa tuoda esille, miten luontokadon vaikutuksia voi vähentää.

– Tämä on yksi käytännön teko. Tällaisia hankkeita voidaan tehdä jatkossa muissakin yrityksissä. Se voi olla myös muuta, kuten vesi- tai energiatehokkuuden parantamista sekä tuotteiden elinkaaren suunnittelua, sanoo Kohvakka.

Tuomas Kohvakka, Kemianteollisuus ry, vastuullisuusasiantuntija.
Vastuullisuusasiantuntija Tuomas Kohvakka, Kemianteollisuus ry:stä kertoo, että yrityksillä on paljon mahdollisuuksia luontokadon vastaisen tai biodiversiteettiä tukevan vaikutuksen tekemiseksi. Kuva: Heini Holopainen / Yle

Lohtajan koulun nuoria osallistui Tulevaisuuden tekijät -kisaan, jossa nuoret innovoivat yhdessä paikallisten yritysten kanssa ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.

Lohtajan koulun 8. luokan ja CABB:n projekti valittiin Tallinnaan loppukilpailuun, joka käytiin alkuvuodesta 2025. He saivat työstään kunniamaininnan.