Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) järkyttyi siitä, että suomalaisten ammattikorkeakoulujen opintoja pystyy suorittamaan täysin tekoälyn avulla.
Yle uutisoi perjantaina, kuinka toimittaja huijasi tekoälyn avulla ja pääsi viiden opintopisteen kursseista läpi muutamassa tunnissa. Kyseessä oli avoimet terveysalan verkkokurssit Kaakkois-Suomen ja Vaasan ammattikorkeakouluissa sekä Karelia-ammattikorkeakoulussa.
Testatut kurssit käsittelivät turvallista lääkehoitoa ja tehohoitoa.
– Tämä kertoo siitä, että opintosuorituksia voi saada oppimatta käytännössä yhtään mitään. Tämä on vakavaa millä tahansa opin saralla. Järkyttävä tieto, Adlercreutz sanoo Ylen aamussa perjantaina.
Adlercreutzin mukaan on koko opetusalan haaste, miten tekoälyn käyttöä pystytään hallitsemaan ja miten sitä voitaisiin käyttää lisäämään oppimista.
Adlercreutz ei ministerinä vastaa ammattikorkeakouluista, vaan ne kuuluvat tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien (kok.) tontille. Adlercreutz vastaa muun muassa perusopetuksesta ja toisen asteen opetuksesta.
Tiedot pysäyttivät ministeri Talvitien
– Se oli pysäyttävää, miten helposti kurssin on pystynyt läpäisemään sanoo Ministeri Talvitie, jonka Yle tavoitti Kokoomuksen puoluekokouksesta JYväskylästä.
Talvitien mukaan tekoälyn käyttöä pohditaan, kun korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota ja tavoitteita määritellään vuodelle 2040. Nykyinen korkeakoulujen rahoitusmalli perustuu tutkinnon suorittamiseen.
– Olisi tärkeää, että seuraavalla rahoituskaudella myös laatutekijät tutkinnon suoritteiden ohella näkyisivät tulevassa korkeakoulujen rahoitusmallissa, sanoo Talvitie.
Talvitien mukaan työ uuden rahoitusmallin työstämiseksi alkaa ensi vuonna ja työssä huomioidaan myös kysymykset tekoälyn käytöstä.
– Tekoälyn käyttö on oltava vastuullista ja se tarkoittaa sitä, että tekoälyä käytetään niin, että se ohjaa opiskelijaa siihen oppimiseen, ongelmanratkaisutaitoihin, luovuuden käyttämiseen, eikä yksittäisten kurssien läpäisyyn.
Lähiopetusta ja valvontaa lisättävä, vaatii opetusalan edustaja
Opetusalan ammattijärjestö OAJ julkaisi tiistaina selvityksen, jonka mukaan valtaosa ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista oppivelvollisista eli alle 18-vuotiaista saa vähemmän opetusta ja ohjausta kuin lain asetuksessa määritelty minimitaso edellyttää.
Ammatillisen koulutuksen tilanne on mennyt huonompaan suuntaan kuluneella hallituskaudella, sanoo ammatillisen koulutuksen opettajia edustava AO ry:n varapuheenjohtaja Niina Aho Ylen aamussa.
– Lähiopetuksen määrää on koko ajan laskettu, eli opettaja ei voi antaa opetusta riittävästi. Tämä on todella huolestuttavaa, Aho sanoo.
Aho on huolissaan siitä, että kukaan ei käytännössä valvo koulutuksen järjestäjän lähiopetuksen määrää. Lupa- ja valvontaviranomainen voi vain kantelun kautta puuttua oppilaitoksen toimintaan, jos ongelmat vaikuttavat suurilta.
– Olisi hyödyllistä, että laillisuusvalvojat pystyisivät puuttumaan tai seuraamaan lähiopetuksen määrää ilman kantelun tekemistä. Se turvaisi koulutuksen laadun, Aho sanoo.
Adlercreutzin mukaan kyse on rakenteellisesta ongelmasta. Hän ehdottaa ratkaisuksi muun muassa tuen ja ohjauksen lisäämistä ja aikuisopiskelijoiden ja oppivelvollisten eriyttämistä.
– Kun rahoitusta viime kaudella lisättiin, opiskelijamäärät kasvoivat, mutta suoritteiden määrä ei. Vaikka opiskelijoita otettiin sisään enemmän, ei kannettu niinkään huolta siitä, että he saavat tarvitsemansa opin ja valmistuvat, Adlercreutz sanoo.