Sodanaikaisia räjähteitä löytyy Suomesta edelleen säännöllisesti.
Puolustusvoimien Maavoimat vastaa maastosta löytyvien räjähteiden raivaamisesta.
Maavoimien pääesikunnasta kerrotaan Ylelle, että Suomen maaperässä vielä olevien vanhojen räjähteiden määrää ei pystytä arvioimaan.
Sotilasräjähteen raivaamiseen liittyviä tehtäviä on Maavoimilla noin 300–400 kertaa vuodessa. Jos räjähteitä löytyisi kerralla yksi kappale, tarkoittaa määrä sitä, että raivaustehtäviä olisi lähes päivittäin.
Maavoimat myös etsii räjähteitä aktiivisesti alueilta, joilla niitä uskotaan olevan.
Tuorein esimerkki on Riihimäeltä toukokuussa löytynyt neuvostoliittolainen ZAB-2.5 -palopommi, jota Puolustusvoimat tutkii edelleen.
Peltosaaren pellolta löytynyt räjähde oli kadoksissa lähes vuorokauden, sillä poliisi jätti sen vartioimatta.
Riihimäeltä löytynyt palopommi olisi poliisin mukaan voinut aiheuttaa vahinkoa noin 10 metrin säteellä, jos se olisi syttynyt.
Nalleista satojen kilojen pommeihin
Maastosta löydetyt räjähteet vaihtelevat suuresti kooltaan ja tyypiltään. Pienimmät ovat yksittäisiä nalleja, joissa on vain noin gramma räjähdysainetta.
Suurimmat ovat satojen kilojen lentopommeja, kuten lokakuussa 2025 Raumalta löytynyt pommi.
Viranomaiset muistuttavat, että räjähteet ovat aina vaarallisia. Vuosikymmenet maaperässä eivät tee niistä automaattisesti turvallisempia.
Mahdollisista löydöistä on aina ilmoitettava poliisille, eikä niihin saa koskea.
Neljä yleistä löytöpaikkaa
Maavoimien pääesikunnasta kerrotaan, että räjähteitä löytyy paikoilta, joissa käytiin taisteluja toisen maailmansodan aikana. Pohjois-Suomesta löytyy ajoittain saksalaisia räjähteitä alueilta, joille saksalaiset hävittivät sotamateriaaliaan.
Kaupungeista, joita Neuvostoliitto pommitti, löytyy myös räjähteitä.
Sotilaat saattoivat myös tuoda sodasta mukanaan räjähteitä muistoksi ”rintamatuliaisina”, joten ammuksia löytyy myös kiinteistöiltä tai ihmisten kodeista.