Valtiovarainministeriön määräys erityisen kuntajakoselvityksen aloittamisesta Ähtärissä ja Alavudella ei tullut kummallekaan kunnalle yllätyksenä.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että selvityksestä, neuvotteluista ja lopulta kuntaliitoksestakaan tulee helppoja, sillä molemmissa kunnissa liitosta on vastustettu viimeiseen asti.
Yle kysyi ähtäriläisten ja alavutelaisten tuntoja kuntajakoselvityksestä perjantaina, kun valtiovarainministeriön selvityskäskystä oli kulunut vajaa vuorokausi.
– Ei hyvältä näytä. Luulen, että tämä jää syrjäseuduksi ja loputkin palvelut kupataan Alavuden keskustan suuntaan. Ei tämä mikään rakkausavioliitto tule olemaan, sanoo ähtäriläinen Jussi Makkula.
Ähtärillä ei ole kokemusta kuntaliitoksista, mutta Alavudella on. Töysä liittyi siihen vapaaehtoisella sopimuksella vuonna 2013. Tämän liitoksen muistaa myös alavutelainen Kari Kontolampi.
– Kyllä se vähän kaukaiselta tuntuu, Kontolampi kommentoi nyt Ähtärin liitosta.
”Liitos on ehkä uusi alku”
Ähtäriläinen Osmo Sivén pitää Alavutta Ähtärille oikeana kumppanina. Hän uskoo, että kunnat sopeutuvat yhteen ja asiat järjestyvät. Toisaalta, itsenäisenäkin Ähtäri olisi selvinnyt, hän sanoo.
– Vähän niukkuutta olisi ollut, mutta on sitä ollut tässä maassa ennenkin. Totta kai suomalainen ja ähtäriläinen olisi selvinnyt.
Alavutelaisen, belgialaislähtöisen Ingrid Geeraertsin kokemukset kuntaliitoksista ovat hyvät. Liitos vaatii työtä ja yhteisymmärrystä molemmilta osapuolilta, mutta voi olla mahdollisuus, hän muistuttaa.
– Matkailussa meidän pitää joka tapauksessa tehdä yhteistyötä. Liitos on ehkä uusi alku, en näe sitä huonona.
Sopu syntyy usein selvityksen aikana
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan tässä taloustilanteessa kunnissa voidaan joutua toteuttamaan arviointimenettelyjä. Niiden lopputulema ei kuitenkaan aina ole kuntajakoselvitys tai kuntaliitos.
Ministeriön toimeenpanemia erityisiä kuntajakoselvityksiä on Suomessa tehty useita, mutta pakkoliitokseen, jossa selvityskunnat eivät pääse sopuun, johtaa niistä lopulta vain harva.
Viimeisimpiä pakkoliitoksia ovat Tarvasjoki ja Lieto sekä Lavia ja Pori vuoden 2015 alusta.
Kurikka ja Jalasjärvi päätyivät samana vuonna vapaaehtoiseen sopimukseen, ja niin voi lopulta käydä nytkin Alavuden ja Ähtärin välillä.
Kaiken takana palvelut
Ähtärin ja Alavuden kuntaliitosneuvotteluissa uuden kunnan palvelut mietitään ja järjestetään uudelleen yhdeksi kokonaisuudeksi.
Palveluiden tulevaisuus mietityttää myös liitosuutista kommentoivia kuntalaisia.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on keskittänyt palveluita viime vuosina ja keskittäminen näkyy myös Ähtärissä ja Alavudella. Esimerkiksi ähtäriläisten kiirepäivystys on jo Alavudella.
Jussi Makkula muistuttaa, että Ähtäristä löytyy entisen sairaalan tilat ja esimerkiksi entinen, nyt tyhjänä oleva Veljeskoti.
Sote-palveluille olisi tiloja valmiiksi siis jo Ähtärissä, eikä alueelle suunniteltua sote-keskusta tarvitsisi rakentaa Alavudelle.
Ingrid Geeraerts harmittelee myös Ähtärin sairaalan lakkauttamista. Hän uskoo, että palvelut yhdistämällä kunnissa voitaisiin saada säästöjä aikaiseksi.
– Maailma ei ole helppo ja kaikkien vyötä kiristetään, myös kuntien, Geeraerts sanoo.
Ähtäriläinen Sirpa Pollari toteaa olevansa pienten yksikköjen kannalla mieluummin kuin suurten. Myös häntä tulevan kunnan palvelut mietityttävät.
– Kaikkea on jo viety viime vuosien aikana niin paljon, etten osaa sanoa, mitä vielä voitaisiin viedä.
