Valtiovarainministeriö on määrännyt Ähtärin ja Alavuden kaupungit kuntajakoselvitykseen. Selvitys alkaa 8. kesäkuuta ja kunnat voisivat yhdistyä vuoden 2028 alusta.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) yhtyy arviointimenettelyssä tehtyyn päätelmään siitä, että Ähtärin palvelut ovat vaarantuneet taloudellisen tilanteen takia.
– Arviointiryhmän arvion mukaan kuntalaisten palvelut saadaan näin turvattua. Näkyvissä oli, ettei alijäämiä saada katetuksi muutoin, edes voimakkailla sopeutustoimilla.
Ei enää pakotietä
Kumpikin kunta joutuu selvitykseen vastoin tahtoaan.
Kuntajakoselvittäjä Eero Laesterä kuvailee tehtävää vastahakoisuuden takia vaikeaksi.
Hän kertoo, että selvityksen lopputuloksena ei voi olla muuta kuin esitys liitoksesta.
– Kahden kunnan kesken tehdään liitossopimus ja palvelurakenneselvitys. Kumpikaan ei voi tästä poistua, eikä mukaan voi tulla muita kuntia, selittää Laesterä.
Ainoa, mitä vastahakoiset kunnat voivat tehdä, on valittaa valtioneuvoston lopullisesta päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Miksi vain kaksi kuntaa?
Seitsemästä Ähtärin naapurikunnasta pyydettiin lausunnot kuntajakoselvitykseen lähtemisestä.
Laesterä kertoi jo aiemmin pitävänsä järkevänä selvityksen tekemistä niiden kuntien kesken, jotka ovat samasta maakunnasta ja samalta hyvinvointialueelta.
Tarkemmassa harkinnassa oli neljä eteläpohjalaista kuntaa: Alajärvi, Soini, Ähtäri ja Alavus.
Näistä valikoitui lopulta vain kaksi.
– Alavuden ja Ähtärin kesken on pendelöintiä ja kuntien sisäistä muuttoliikettä, mitä ei muiden kuntien välillä ollut, perustelee Laesterä.
Alajärvi karsiutui pois nopeasti, sillä kuntakeskusten välillä on matkaa liian paljon. Soini puolestaan karsiutui siksi, että sen yhteistyösuunta on viime vuosina ollut Järvi-Pohjanmaan kunnissa.
Miten pakkoliitoksesta tulee hyvä?
Alavuden ja Ähtärin kuntaliitoksesta tulee pakkoliitos, jota viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat kummassakin kaupungissa vastustaneet.
Ministeri Ikosen mukaan ensisijaisesti pitäisi pyrkiä vapaaehtoisiin liitoksiin, mutta myös pakkoliitoksia voi tulla eteen.
Hän epäilee, että arviointimenettelyjä voi tulla lisää kuntien hankalien taloustilanteiden takia.
Nyt Ikonen toivoo, että Alavus ja Ähtäri löytäisivät selvityksen aikana myös yhteisen tahtotilan liitoksen syntymiseen.
– Tässä on kuitenkin niin vahva tarve löytää ratkaisuja. Toivon, että liitos lopulta perustuisi myös kuntien omaan tahtoon, sanoo Ikonen.
Myös Laesterä teroittaa toiveensa päätöksentekijöille ja viranhaltijoille:
– Sanoisin porilaisittain, että edetään rauhavedoin. Toivon rauhallista käsittelyä ja malttia, vaikka asia on vaikea. Eli ei kärjistetä tai syytellä osapuolia, vaan nyt luodaan perusta uudelle kunnalle.
Uuden kunnan nimi?
Kuntajakoselvityksen on valmistuttava marraskuun loppuun mennessä. Sen jälkeen asukkaille varataan tilaisuus kuulemiseen.
Kuulemisen jälkeen yhdistymisesitys siirtyy kuntien hallitusten ja valtuustojen käsiteltäväksi. Jos valtuustot ovat yhtä mieltä, ne vievät esityksen eteenpäin. Jos jompi kumpi vastustaa, kuntajakoselvittäjä vie esityksen eteenpäin valtioneuvostolle.
Selvityksen aikana valtuutetut pääsevät myös päättämään uuden kunnan nimestä.
– Kunnan nimi päätetään neuvottelujen aikana ja se on poliittisten päätöksentekijöiden asia, sanoo Laesterä.