Imatralaiset yrittäjät ovat turhautuneet Itä-Suomen heikkoon taloustilanteeseen.
– Suljettu raja näkyy täällä kaikessa yrittämisessä ja tietysti meidänkin työssämme, huokaisee Taxijehujen toimitusjohtaja ja yrittäjä Petri Huuskonen.
Suomen yrittäjien tuore kuntabarometri oli imatralaisittain raakaa luettavaa.
Etelä-Karjalassa Imatra jäi kuntien hännänhuipuksi. Keskisuurten kaupunkien valtakunnallisessa vertailussa Imatra jätti peräpäässä taakseen vain Kemin, Hämeenkyrön, Hyvinkään ja Forssan.
Kysely kartoittaa joka toinen vuosi kuntien ja yrittäjien välistä yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa.
Karjalainen kateus
Metsäterapiakeskuksen yrittäjä Taru Astikainen sanoo heikon taloustilanteen ruokkivan negatiivista viestiä Imatrasta.
– Maailmantilanteen takia on jatkuvasti negatiivista puhetta alueesta ja paikkakunnasta, Astikainen kertoo.
Yrittäjien puheenvuoroissa nousee esiin termi ”karjalainen kateus”, joka on muutakin kuin sanahelinää.
– Kateus on ollut aina Imatran ongelma. En tiedä, onko se meidän DNA:ssa, Huuskonen jatkaa.
Pitkän linjan konepajayrittäjä ottaa esille saman asian.
– Karjalainen kateus on sitä, että vaikka itsellä menee huonosti, niin onneksi kaverilla menee vielä huonommin, sanoo Rämö oy:n toimitusjohtaja Paavo Rämö.
Hän vertaa tilannetta entisaikojen autokauppoihin.
– Ennen vanhaan kauppiaat sanoivat, että ihmiset eivät vaihda autoa omalla paikkakunnalla, jotta naapuri ei saa tietää hyvitystä tai hintaa. Tämmöinen ilmapiiri on nyt täällä, Rämö lataa.
Muutosta ei tullut vielä
Kuntabarometrin tulos ei tullut yllätyksenä kaupunginjohdolle, vaikka toiveita paremmasta oli, kertoo Imatran palvelujohtaja Arja Kujala.
– Vastaukset ovat olleet samansuuntaisia aiemminkin. Toivoimme toki, että suunta olisi ollut nouseva, koska asian eteen on tehty systemaattista työtä vuosia.
Kuntabarometrin kyselyyn vastasi vain 26 imatralaista yritystä, joten kovin laajaa kuvaa yrityselämän tilasta siitä ei saa. Kipupisteet ovat kuitenkin kaupungilla hyvin tiedossa.
Yrittäjät ovat antaneet palautetta esimerkiksi siitä, minkä verran kaupunki hankkii urakoita, tavaroita ja palveluita paikallisilta yrityksiltä. Kujalan mukaan kaupunki ostaa jo yli puolet hankinnoista paikallisilta yrityksiltä.
– Paljon teemme töitä tämän asian eteen, Kujala sanoo.