Arto Karnaranta veti poliisin vaatteet päälleen ensimmäistä kertaa 1980-luvun alussa. Hän oli tuolloin vasta parikymppinen nuori mies.
Nyt, noin 46 vuotta myöhemmin, hän on lopettamassa pitkää elämäntyötään.
Karnaranta eläköityy Oulun poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikön paikalta alkusyksystä.
Tässä jutussa hän kertoo, minkä muutoksen on havainnut yhteiskunnassamme poliisin työssään.
Arto Karnarannalla on myös viesti päättäjille.
Yli 2 100 itsetuhoisuuteen liittyvää tapausta
Mielenterveysongelmien yleistyminen on alkanut näkyä yhä selvemmin poliisin työssä.
Arto Karnarannan mukaan poliisi on kohdannut psyykkisesti oireilevia ihmisiä kautta aikojen, mutta nyt tapausten määrä on selvässä kasvussa.
Viime vuonna Oulun poliisilaitokselle tuli esimerkiksi jo yli 2 100 hälytystehtävää ihmisistä, jotka olivat yrittämässä tai yrittäneet itsemurhaa tai uhkasivat sillä.
Määrä on kasvanut noin 500:lla vuodesta 2020.
Poliisihallituksen tilastoista selviää, että itsemurhayritykseen tai -uhkaan liittyvien hälytystehtävien määrä koko maassa on kasvanut vuodesta 2020 vuoteen 2025 mennessä yhteensä 27,5 prosenttia.
Noin vuosi sitten Oulun poliisilaitoksen johtokeskus alkoi itse kerätä tilastotietoa myös muista mielenterveyteen liittyvistä poliisitehtävistä. Niitä ovat esimerkiksi tapaukset, joissa poliisi hälytetään auttamaan ensihoitoa psyykkisesti oireilevan potilaan kanssa.
Karnaranta kertoo, että tällaisia tehtäviä on ollut vuodessa nyt jopa 860 kappaletta.
– Se on puheenaihe sekä kenttäpoliisien että johdon keskuudessa. Teemme kaikkemme, että saisimme esimerkiksi itsetuhoisen teon estettyä, mutta muutoin poliisi ei oikein voi vaikuttaa tällaisten tilanteiden syntyyn.
”Yhteiskunta kurjistaa taloudellisia mahdollisuuksia elää”
Arto Karnaranta asettelee sanansa varovasti.
Hän ei voi varmuudella sanoa, miksi asiat ovat menneet tähän pisteeseen.
Vuosikymmenten työkokemuksensa kautta hänellä on kuitenkin vahva tuntuma siitä, mikä voi olla syy.
Karnaranta sanoo poliisien havainneen, että ongelmat esimerkiksi perheissä ovat lisääntyneet selvästi.
– Yhteiskunta kurjistaa kaiken aikaa ihmisten taloudellisia mahdollisuuksia elää ja voida hyvin. Leikkauksia on varmaan pakollista tehdä, mutta sillä on seurauksena.
Samalla esimerkiksi nuorten käyttämä ja kohtaama väkivalta on raaistunut ja huumeiden käyttö kasvanut.
– Urani alkuvaiheessa poliisit joivat pullakahvit, jos takavarikkoon saatiin gramma huumetta. Nyt kiinni saadaan kymmeniä tai satoja kiloja, Arto Karnaranta toteaa.
Voit katsoa alapuolelta vanhoja valokuvia Arto Karnarannan pitkän uran varrelta. Saat kuvat suuremmaksi klikkaamalla niitä:
On hyvin tiedossa, että mielenterveyden ongelmiin ei ole helppoa saada apua ajoissa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla jonot psykiatriseen hoitoon ovat olleet maan pisimpiä.
Arto Karnarannan mukaan poliisit näkevät tällä hetkellä toistuvasti, kuinka ihmisiä toimitetaan hoidon tarpeen arvioon terveydenhuoltoon, mutta hoidon kriteerit eivät täyty.
Poliisi on tilanteissa mukana esimerkiksi turvaamassa lääkäriä ja muuta hoitohenkilökuntaa, jos potilas käyttäytyy aggressiivisesti ja arvaamattomasti.
– Samat potilaat saattavat kahden päivän välein olla tuossa samassa tilanteessa, mutta aina vain todetaan, että hoitopaikkaa ei löydy eikä hoidon tarve ole akuutti.
Arto Karnarannan mukaan poliisille on ohjattu tällä hallituskaudella kiitettävästi lisäresursseja. Yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien asioissa hän näkee parantamisen varaa:
Puukotukset nostivat Oulun otsikoihin
Oulu on parin vuoden sisään noussut uutisotsikoihin vakavien väkivallantekojen vuoksi.
Kaupungissa tapahtui esimerkiksi vuonna 2024 lyhyen ajan sisään kolme puukotusta, joiden uhrit olivat ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia.
Yle haastatteli viime vuonna yhden puukottajan, oululaisen teinipojan, äitiä. Hän kertoi, miten pojan mielenterveysongelmien vakavuus jäi huomaamatta ja tärkeä tutkimusjakso peruuntui resurssisyistä. Äidin mukaan poika oli radikalisoitunut netissä.
Arto Karnaranta ei ota Oulun puukotusten yksityiskohtiin kantaa.
Hän kuitenkin huomauttaa, että jos mielenterveysongelmat, ääriajattelu ja esimerkiksi päihdeongelmat yhdistyvät samassa ihmisessä, sekoitus on usein vaarallinen.
Suomen kokeneimpiin rikosasianajajiin kuuluva oululainen Kari Eriksson on varoittanut, että äkilliset, myös sivullisiin kohdistuvat väkivallanteot saattavat yleistyä jatkossa, jos mielenterveysongelmista kärsivät eivät saa tarvitsemaansa apua.
Arto Karnarannan mielestä varoitus ei ole perusteeton.
Karnaranta sanoo silti pitävänsä Oulua yhä turvallisena kaupunkina.
– Mielestäni täällä on näistä yksittäisistä teoista huolimatta edelleen turvallista liikkua ja elää.
Aikaa vaimolle, lapsenlapsille ja mökkeilylle
Poliisin työn jättäminen lähes viisi vuosikymmentä kestäneen uran jälkeen tuntuu Arto Karnarannasta haikealta ja jopa oudolta.
– Tuntuu kuin lähtisi kotoaan.
Tämän jutun tultua julki Karnaranta on jo jäänyt lomalle, ja virallisesti apulaispoliisipäällikön työ loppuu alkusyksystä.
Raskaiden rikosten täyttämä arki vaihtuu johonkin paljon keveämpään.
Karnaranta aikoo muun muassa pyöräillä ja mökkeillä vaimonsa kanssa. Suunnitelmissa on myös jatkaa hyväntekeväisyyttä: hän on mukana toiminnassa, jossa kerätään rahaa vakavasti sairaille lapsille.
Eläkepäivillä on paljon aikaa omille lapsenlapsillekin, joita on kertynyt kahdeksan.
Arto Karnarannan taakse jää huolten täyttämä maailma.
Hän jaksaa silti uskoa, että parempaa on edessä.
– Haluan luottaa siihen, ettei tämä enää huonommaksi mene.