Kuljettajan kännykän käyttö ratin takana aiheuttaa yllättävän paljon läheltä piti- tilanteita ja jopa kolareita liikenteessä.
Vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolan teettämän kyselyn mukaan vajaa viidesosa suomalaisista on joutunut liikenteessä vaaratilanteeseen, kun kuljettaja on näppäillyt tai käsitellyt puhelinta ajon aikana. Kuskeista 14 prosenttia kertoi joutuneensa läheltä piti -tilanteeseen ja kolme prosenttia peräänajokolariin tai muuhun onnettomuuteen.
Yleisintä vaaratilanteisiin joutuminen oli 25–34-vuotiailla vastaajilla: heistä jopa 24 prosenttia oli joutunut läheltä piti -tilanteeseen, viisi prosenttia peräänajokolariin ja yksi prosentti muuhun onnettomuuteen, koska kuljettajan huomio oli puhelimessa. Matalimmat luvut ovat yli 55-vuotiailla.
Luvut ovat uutta tietoa poliisillekin, koska virkavallan tietoon tulee yleensä vain tapahtuneet liikenneonnettomuudet. Läheltä piti -tilanteet ja vastaavat jäävät pimentoon.
– Yllättävän isoja prosenttilukuja. Kieltämättä ne yllättivät jopa meikäläisen, kommentoi kyselyä poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.
Kallion mukaan kyselyn luvut kertovat kuitenkin omaa kieltään siitä, kuinka paljon kännykkää käytetään ajon aikana, vaikka se on rangaistava teko.
– Tietenkin luvut korreloivat sen kanssa, kuinka paljon vaaratilanteita ja onnettomuuksia sitten tapahtuu, kun katse ja keskittyminen ovat pois liikenteestä puhelimen käytön takia.
Jo pieni herpaantuminen altistaa onnettomuudelle. Esimerkiksi satasen vauhdissa auto liikkuu sekunnissa liki 30 metriä, muutamassa sekunnissa satakin metriä.
Molemmat kädet rattiin
Kännykkään saa puhua ajon aikana. Olennaista on, että puhelin ei ole silloin kädessä vaan esimerkiksi telineessä tai pikkulokerossa. Kädet täytyy pitää ratissa.
Laillinen autopuhelu onnistuu esimerkiksi kuulokemikrofonin avulla, korvanapilla tai ajoneuvoon kiinteästi asennetulla autosarjalla.
– Valitettavan usein kuitenkin näkee, että puhelu on kaiuttimella ja toinen käsi on kännykässä ja vain toinen ratissa. Handsfreetäkin käytetään monesti niin, että puhelin on kädessä.
Satasen rapsuja
Myös poliisin oma data kertoo, että kännykän käyttö on selkeä riski liikenneturvallisuudelle.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan puhelimen käyttö on taustariskinä keskimäärin vähintään 3–5:ssä kuolonkolarissa joka vuosi. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolee vuosittain kaikkiaan noin 200 ihmistä.
Kännykän lainvastaisesta käytöstä ajon aikana ei selviä sormen heristelyllä, vaan poliisi voi rapsauttaa käynnykän pidosta kädessä ajon aikana sadan euron liikennevirhemaksun. Niitä kirjoitettiin viime vuonna lähes 6 600 kappaletta. Päiväsakoille mennään vakavissa liikenteen vaarantamisissa.
Suurin osa kännykäryistä paljastuu poliisin monivalvonnassa eli esimerkiksi yhdistetyssä ylinopeus-, kännykkä- ja turvavyöratsioissa. Pieni osa jää kiinni tolppakameran kuvasta ylinopeusjutun yhteydessä.
– Ja osa on yksittäisiä pysäytyksiä, kun partio havaitsee ”kännykkäkuskin” taajamassa rinnalla ajaessaan tai vastaantulevien joukosta, Kallio kertoo.
Peltipoliiseista kännyvahteja
Jatkossa kännykäryjen määrät nousevat. Poliisi valmistelee parhaillaan maanteiden tolppakameroiden eli peltipoliisien valjastamista myös kännykän ja turvavyön käytön valvomiseen ajon aikana perinteisen ylinopeusvalvonnan ohella. Ensimmäiset kokeilut voivat käynnistyä ensi vuoden aikana.
Lähi-Tapiola teetti kyselyn tutkimusyhtiö Verianilla. Kyselyyn vastasi 1 024 yli 18-vuotiasta mannersuomalaista helmikuussa 2026. Tulosten virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.