TURKU
Kun korkeushypyn SE-nainen Ella Junnila viime keväänä uutta valmentajaa etsiessään meni tapaamaan olympiavoittaja Tia Hellebautia, Pekingin olympiavoittaja ei luvannut yhteistyöneuvotteluissa suomalaiselle ruusutarhaa.
Harjoitteluun tulisi keskibelgialaisessa Ottignies-Louvain-la-Neuven urheilukeskuksessa valtavia muutoksia, jotka ajaisivat viime kauden tuloksiinsa pettyneen urheilijan fyysisesti ja henkisesti rankkoihin epämukavuustiloihin.
Tämä ei jäänyt tyhjäksi puheeksi.
”Hän tuli silti”
– Ella on älykäs aikuinen nainen, tiesi kaiken tämän ja tuli silti. Hän on viihtynyt Belgiassa hyvin ja ollut erittäin kiitollinen valmennettava, Tia Hellebaut, 48, sanoi Yle Urheilulle keskiviikkona Turussa.
Hän piti esitelmän PNG:n yhteydessä pidetyssä valmennusseminaarissa.
Esitelmästä merkittävä osa koski sitä, miten ensin tehdään urheilija, sitten vasta korkeushyppääjä. Hellebaut oli yli 6 200 pisteen 7-ottelija ja halliviisiottelun maailmanmestari, mistä pystyy päättelemään hänen valmennuskoulukuntansa pääperiaatteet: kovaa ja monipuolisesti.
– Isossa kuvassa voimaharjoittelun määrää on pudotettu merkittävästi. Ella on jo vahvempi kuin minä ikinä, parhaimmillaan kahdeksan senttiä yli Junnilan 197 sentin SE-tuloksen hypännyt Hellebaut sanoi.
Kovia hetkiä juoksuradalla
Voimaharjoittelun sijasta Junnila, 27, on joutunut harjoituskaudella haastamaan itsensä juoksuradalla ja portaissa tavalla, jota hän ei koskaan ollut kokenut.
– Jokaiseen harjoitusviikkoon on kuulunut myös maksimaalinen hapenottotesti, Hellebaut kertoi.
Hellebaut painottaa, ettei se ole tarkoittanut kestävyysurheilusta tuttua maskia hapenottoanalysaattoreineen testimatolla, vaan täysuupumukseen huipentunutta harjoitusta juoksuradalla.
Perusfysiikkaa kehitetty
Vaikka harjoitus kuulostaa herkkyyttä korostavan lajin huippu-urheilijalle erikoiselta, kaikella on tarkoituksensa. Junnilan perusfysiikka ei ole palauttanut häntä kovista harjoituksista niin nopeasti kuin uusi valmentaja olisi toivonut.
Kovilla aerobisilla harjoituksilla tämä kauneusvirhe tulee väistämättä kuntoon, ja suorituskykyä eteenpäin puskevia harjoituksia päästään jatkossa tekemään enemmän ilman merkittävää alipalautumisen riskiä.
Perusharjoituskaudella Hellebaut juoksutti ja hyppyytti Junnilaa portaissa lyhyillä, kilpailukauden lähestyessä pitkillä palautuksilla.
– Teknisesti Ella on hyvin lahjakas, ja hänen tekniikkansa muistuttaa omaa tekniikkaani. Se osa-alue ei ole ongelma.
Vaikka Hellebaut ja Junnila eivät ole sopineet tarkasti, kuinka kauan yhteistyö jatkuu, luontevia tarkistuspisteitä olisivat MM-vuosi 2027 ja olympiavuosi 2028.
Ei ennustuksia
Junnila aloitti kilpailukautensa Puolassa hyppäämällä lupaavasti 190 ja tekemällä kolme erittäin hyvää yritystä korkeudesta 193. Se oli hallikauden suunnitellusti väliin jättäneen Junnilan paras kaudenavaus viiteen vuoteen.
Vaikka ennusmerkit ovat lupaavat, yhteistyö on vielä pahasti kesken. Hellebaut ei suostunut ennustamaan, miten korkealta Junnila hyppää tällä kaudella tai millainen potentiaali tällä on menestyä Birminghamin EM-kisoissa elokuussa.
– Kun itse olin median edessä ennen arvokisoja, suunnilleen ainoa, mitä ikinä sanoin oli, että tunsin kuntoni hyväksi.
Paavo Nurmi Gamesissa Junnila paransi avauksestaan sentillä, kun 191 senttiin nostettu rima ylittyi kolmannella yrityksellä. Sijoitukseksi tuli kuudes.