Mikä yhdistää Konsta Heleniuksen mestaruusmaalia 2026 ja Mikael Granlundin ilmaveiviä 2011?
Molemmat olivat Suomen MM-joukkueiden nuorimpia pelaajia, jotka nousivat ratkaisijoiksi tärkeällä hetkellä.
Helenius, 20, oli finaalissa Sveitsiä vastaan pelaaja, jonka kädet eivät olleet kipsissä jatkoajalla.
Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen mestaruusjoukkueissa usein nuoret ovat ottaneet roolia ratkaisuhetkillä.
Yllä olevasta videosta näkee, miten Helenius piti mailastaan kiinni välillä yhdellä kädellä, kun hän kaarsi vasemmasta laidasta kohti oikeaa B-pistettä.
Hän huitaisi vapaalla kädellään puolustajaa kauemmas ennen kuin keskittyi laukomaan. Sveitsin maalivahti Leonardo Genoni ei nähnyt kiekkoa, ennen kuin se oli maalissa.
Helenius kruunasi maalinsa tönäisemällä kahta sveitsiläispelaajaa, jotka kaatuivat jään pintaan ja törmäsivät päätyyn yhdeksi mytyksi.
Heleniuksen suoritus oli täydellinen esimerkki siitä, mihin nuori kukko kykenee, kun olosuhteet ovat oikeat.
Hän laukoi kisoissa lyhyitä ja itsevarmoja kommentteja haastatteluissa ja otti heti paikkansa ykkösketjussa NHL-tähtien Aleksander Barkovin ja Granlundin rinnalla.
Mutta mikä saa nuoren kukon loistamaan juuri silloin, kun paine on suurimmillaan?
– Määrätietoinen nuori urheilija tuo joukkueeseen parhaimmillaan laadukasta johtajuutta sekä yllätyksellisyyttä, mikä johtaa onnistumiseen, sanoo psykoterapeutti Laura Andelin.
Andelin on erikoistunut nuorten urheilijoiden henkiseen valmennukseen.
Andelinin mukaan nuoren urheilijan kehittyviin taitoihin vaikuttavat monet asiat: genetiikka, yksilöllinen temperamentti, kasvuympäristö sekä näiden yhteensopivuus.
– Positiiviset kokemukset elämässä ja urheilussa, toistojen kautta syntyvät ponnistelun ja paineen sietämisen taito sekä vahva itseluottamus toimivat pohjana onnistumisille, Andelin summaa.
Tupu, Hupu ja Lupu
Tukholmassa 1995 Saku Koivu, 20, Jere Lehtinen, 21, ja Ville Peltonen, 21, olivat nuoria, peliälyltään täydellisesti yhteen hioutuneita hyökkääjiä.
Ketjua kutsuttiin Tupu, Hupu ja Lupu -ketjuksi Disneyn ankanpoikahahmojen mukaan.
Peltonen kruunasi ankanpoikien MM-turnauksen tekemällä kolme maalia loppuottelussa Ruotsia vastaan.
Granlundin ilmaveivi syöpyi ikuisesti suomalaisen jääkiekon folkloreen
Vuonna 2011 nuori kukko teki suorituksen, joka syöpyi ikuisesti suomalaiseen jääkiekkofolkloreen. 19-vuotias Mikael Granlund teki ilmaveivin eli nappasi kiekon mailan lapaan maalin takana ja sujautti sen maalivahdin olkapään yli verkkoon.
Jopa ilman sinivalkoisia silmälaseja maali on yksi jääkiekon MM-kisojen historian upeimpia.
Aitoon nuori kukko -tyyliin Granlund veivasi maalinsa tiukassa paikassa eli välieräottelussa Venäjää vastaan.
Vuonna 2019 mestarijoukkueen nuori kukko oli Kaapo Kakko.
Kisojen aikaan vasta 18-vuotias hyökkääjä oli joukkueen paras maalintekijä kuudella osumallaan.
Poikkeus vahvistaa säännön nuorista kukoista ratkaisijoina.
Kotikisoissa Tampereella vuonna 2022 tuplamestarijoukkue (olympia- ja MM-kulta) koostui kokeneista pelaajista, jotka toteuttivat valmentaja Jukka Jalosen pelisysteemiä tiukasti ja tehokkaasti.
Flow-tila ei synny tyhjästä, vaan siinä toteutuu kaikki mitä urheilija osaa
Ratkaisevissa hetkissä urheilija voi saavuttaa niin sanotun flow-tilan.
– Urheilija uppoutuu tekemäänsä syvästi, että toimii ikään kuin automaattiohjauksella. Tässä tilassa aikaisemmin opitut taidot ohjaavat suoritusta siten, että suoritus vaikuttaa paineettomalta ja helpolta, Andelin selittää.
Optimaalisen suorituksen onnistuminen syntyy lukuisten toistojen, ärsykkeiden monimuotoisuuden, yksilöllisten taitojen, vahvan itseluottamuksen – sekä onnen kautta.
– Kun pohja on kunnossa, urheilija uskaltaa luottaa taitoihinsa sekä olla rohkea tilanteissa, joissa sillä on suurin merkitys, Andelin sanoo.
Andelinin mukaan flow-tilan saavuttamista ei voida suoraan selittää urheilijan iällä tai kokemuksella. Taitojen automatisoituminen vaatii toistoja, joita kokeneemmalla urheilijalla on usein enemmän, jolloin flow-tilaan pääseminen voi tapahtua useammin.
Toisaalta nuori urheilija voi myös itse yllättyä kokemastaan flow-tilasta ja tehdä tällöin nopeita ei-automatisoituneita ratkaisuja, jotka johtavat haluttuun lopputulokseen.
– Kuten urheilussa usein, myös flow-tilassa on kyse taidon, itsetuntemuksen sekä tilanteen luomasta kokonaisuudesta, jossa on parhaimmillaan mukana myös sitä tärkeintä: onnea, Andelin sanoo.
– Suomen maajoukkueen upea suoritus MM-kilpailuissa oli esimerkkisuoritus siitä, kuinka ammattiurheilijat pääsivät loistamaan joukkueena. Finaalissa jäällä näkyi kaksi merkittävää asiaa: taito ja tahto, Andelin toteaa.