Riihimäki lak­kauttaa kaksi päiväkotia ja yläkoulun – suunnitteilla myös veronkorotuksia

Riihimäen ­kaupunginhallitus teki maanantai-iltana kaupungin tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä. Ne vaativat useita tiukkoja äänestyksiä.

Lapset esittelevät itse tekemäänsä julistetta perusopetuksen vaihtoehdoista.
Riihimäen Lasin koulun oppilaat ja vanhemmat saanevat hetkeksi huokaista helpotuksesta. Tilanne on sekä Lasin että Herajoen koulujen osalta yhä auki, kunnes mm. TOI-luokkien uusi sijoituspaikka on varmistunut. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Riihimäen kaupunginhallitus linjasi maanantai-iltana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkosta, perhetalon jatkosuunnittelusta ja vakaan talouden ohjelmasta.

Hallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että alakouluverkkoon ei tehdä muutoksia ennen kuin TOI-luokkien tilanne selkenee. TOI-opetuksella tarkoitetaan vaativan erityisen tuen opetusta. Valtuusto kokoontuu ensi viikolla, 8. kesäkuuta.

Opetus siirtyy Uramon koulun ja päiväkodin yhteyteen, mutta kaavasta on valitettu.

Hallitus esittää myös, että kuudennen luokan oppilaat jatkavat opiskelua alakouluissa, mikäli kouluissa on tilaa. Tällä hetkellä kuudesluokkalaiset ovat siirtyneet Riihimäellä alakouluista yläkouluihin.

Kaksi päiväkotia sekä Pohjolanrinteen koulu lakkautetaan

Varhaiskasvatuksessa kaupunki luopuu kahdesta päiväkodista.

Keskustassa sijaitseva Junailijankadun päiväkodin päätalo ja Saturnuksen päiväkoti lakkautetaan. Saturnuksen päiväkoti toimii osana Peltosaaren päiväkotia.

Tilalle rakennetaan uusi päiväkoti Peltosaareen ja talon rakentaminen aloitetaan mahdollisimman pian.

Seuraavalla valtuustokaudella tutkitaan mihin suuntaan Riihimäki kasvaa ja varmistetaan, että päiväkoteja on tarpeeksi 2030-luvun lapsimäärälle.

Perusopetuksessa kaupunki luopuu Pohjolanrinteen yläkoulusta aikaisintaan lukuvuonna 2031–2032. Koulun tai päiväkodin lakkauttamisesta päätetään viimeistään kaksi vuotta aiemmin.

Ilmakuva koulurakennuksesta keväisessä ympäristössä.
Lakkautettavaksi esitetty Pohjolanrinteen koulu on valmistunut arkkitehti Raimo Valjakan suunnittelemana vuonna 1967. Kuva: Dani Branthin / Yle

Palveluverkkoa pohditaan jatkossa valtuustokausittain. Päätöksissä käytetään apuna nyt tehtyä selvitystä sekä arvioidaan toimintaympäristöä ja väestörakennetta.

Kaupunginhallituksessa tehtiin alkuperäiseen kaupunginjohtajan esitykseen useita muutosehdotuksia, joista myös äänestettiin.

Lopullisessa äänestyksessä vastakkain olivat hallituksen puheenjohtajan Miia Nahkurin (sd.) tekemä muutosehdotus ja kaupunginjohtajan esitys.

Pohjaesitys ei saanut äänestyksessä yhtään ääntä. Vasemmistoliiton ja Sosiaalidemokraattien edustajat kannattivat Nahkurin esitystä kuudella äänellä. Viisi hallituksen jäsentä, kokoomuslaiset sekä kristillisdemokraatti ja perussuomalainen, äänestivät tyhjää.

Näin muutosehdotus tuli kaupunginhallituksen päätökseksi.

Perhetalo etenee jatkosuunnitteluun

Kaupunginhallitus hyväksyi perhetalon tarveselvityksen kahden äänestyksen jälkeen. Teknisen toimialan tehtäväksi annettiin talon hankesuunnittelun käynnistäminen.

Peltosaareen sijoittuvaan uudisrakennukseen tulisi perhetalo sekä nuoriso- ja ikäihmisten palvelut joko päiväkodin kanssa tai ilman. Se riippuu kaupunginvaltuuston palveluverkkoa koskevasta päätöksestä.

Hankkeen alustavaksi kustannusarvioksi on arvioitu noin 6–7 miljoonaa euroa, joka tarkentuu hankesuunnitteluvaiheessa.

Riihimäen kaupungin 10 vuoden investointisuunnitelmassa perhetalon rakentaminen on kohdennettu vuosille 2029–2030.

Kokoomuksen Mikael Leinonen, Eija Aittola ja Tero Nuora jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.

Riihimäen uimahallin ison altaan kaakelointi on poistettu uuden tieltä. Työmiehet putsaavat altaan pohjaa uusien kaakeleiden asennusta varten.
Riihimäen kaupungilla on pääurakoitsija Consti Korjausrakentaminen Oy:n ja muiden osapuolten kanssa erimielisyyksiä uimahallin perusparannushankkeen vastuista, virheistä ja lisätöistä. Kuva: Harri Oksanen / Yle

Suunnitteilla 0,3–0,5 prosenttiyksikön veronkorotus

Kaupunginhallitus päätti, että kaupungin toisella vakaan talouden ohjelmalla tavoitellaan noin 10 miljoonan euron sopeutuksia kaudella 2027–2029. Hallitus haluaa vakauttaa taloutta käyttötalouteen vaikuttavilla toimenpiteillä sekä korottamalla veroja ensi vuonna 0,3–0,5 prosenttiyksiköllä.

Toimenpiteistä ja veronkorotuksista päätetään talousarvion yhteydessä. Investointien suunnittelussa pyritään 15 miljoonan euron vuosittaisiin nettoinvestointeihin viiden vuoden ajanjaksolla. Siinä on kuitenkin otettava huomioon kaupungin kehittymisen kannalta välttämättömät investoinnit.

Kaupunginjohtaja Jouni Ehon päätösehdotus oli tiukempi sisältäen muun muassa 5,8 miljoonan käyttötaloussäästöt ja 0,3 prosenttiyksikön veronkorotuksen. Hallituksen päätös syntyi kahden äänestyksen jälkeen.

Vakaan talouden ohjelma menee kaupunginvaltuustolle tiedoksi.

Uimahallille lisää rahaa, kampuskaavalle hyväksyntä

Hallitus ehdottaa valtuustolle 1,7 miljoonan euron lisärahoituksen myöntämistä uimahallin perusparannukseen 1,7 miljoonan euron lisärahoituksen ja hyväksyy hankkeen uudeksi kokonaisbudjetiksi 18,8 miljoonaa euroa.

Hallitus hyväksyi myös Matkakeskuksen asemakaavan muutoksen ja asettaa sen nähtäville. Kaavamuutos mahdollistaa Hämeen ammattikorkeakoulun kampuksen siirtymisen ja kehittymisen kaupungin keskustassa.

KORJAUS 2.6.2026 klo 13.14: Poistettu virheellinen tieto, että Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien edustajat olisivat lopullisessa palveluverkkoon liittyvässä äänestyksessä äänestäneet muutosesitystä vastaan. Oikeistopuolueiden edustajat äänestivät viimeisessä äänestyksessä tyhjää.

KORJAUS 2.6.2026 klo 15.27: Pääkuvan tekstiä on muutettu. Alkuperäisessä viitattiin Lasin koulun lakkauttamisen riippuvan Uramon kouluun rakennettavan TOI-luokkien lisärakennuksesta tehdyn valituksen kohtalosta. Kuvatekstiä on sittemmin lyhennetty ja lisätty tieto, että myös Herajoen koulun tilanne on vielä auki.