RALEIGH.
Päävalmentaja Rod Brind’Amourin luotto loppui helmikuussa Carolinan porilaishyökkääjä Jesperi Kotkaniemeen, 25.
Vielä tammikuussa pelejä tuli säännöllisesti, mutta helmikuussa enää kolme. Maaliskuussa yksi. Huhtikuussa Kotkaniemi sai pelata enemmän sen jälkeen, kun joukkue oli varmistanut itäisen konferenssin voiton. Joukkueen avainpelaajat saivat tällöin huilivuoroja.
Kevään pudotuspeleissä Kotkaniemi ei ole pelannut peliäkään. Jos pelejä runkosarjassa tulikin, rooli oli pieni. Kotkaniemen peliaikakeskiarvo putosi yhdessä kaudessa noin kolme minuuttia: 14 minuutista yhteentoista.
Tilanne on edelleen nuorelle pelaajalle vaikea, sillä ura on jäänyt polkemaan Pohjois-Carolinassa pahasti paikalleen. Varsin mukava 4,8 miljoonan vuosipalkka juoksee vielä vuosia, mutta peliaikaa ei tule.
Ei ole salaisuus, että eri suuntiin lähteminen lienee sekä seuran että pelaajan toiveissa, mutta GM Eric Tulsky ei saanut kuluvan kauden aikana pelaajakauppaa aikaiseksi.
– En minä tuota pelaajakauppa-asiaa ole enää pitkään aikaan ajatellut. Haluan voittaa ja täällä se on mahdollista. Haluan olla siinä mukana, Kotkaniemi sanoi maanantaina NHL:n finaalisarjaa edeltävässä mediapäivässä.
Pystyisitkö nauttimaan mestaruudesta, vaikka itse et itse pääsisi pelaamaan?
– Pystyn. Onhan tässä kuitenkin viisi vuotta oltu ja sama runko meillä on ollut koko ajan. Olisi myös hienoa nähdä vanhempien jätkien, Jordan Staalin ja muiden voittavan. Ei voi sanoa, että on ihan sama, pelaako vai ei, mutta onhan tässä kaikkea nähty vuosien varrella, niin olisi se kiva voittaa, Kotkaniemi vakuutti.
Nimi pokaaliin
Kotkaniemi saisi nimensä voittopokaaliin, vaikka ei pudotuspeleissä pelaisikaan, sillä runkosarjassa otteluita kertyi 42. NHL-sääntöjen mukaan pelaajan on pelattava runkosarjassa vähintään 41 ottelua saadakseen nimensä pokaaliin.
– Kyllä mäkin olen ne pelit laskenut, Kotkaniemi sanoi ja nauroi.
– Jännitti kyllä hieman, kun pelejä oli jäljellä neljä ja minun piti pelata niistä kolme. Sormet olivat ristissä, että pääsisi ne pelaamaan. Onneksi näin onnekkaasti kävi, ässäkasvatti jatkoi.
Kotkaniemelle tilanne on tietenkin vaikea ja turhauttava, mutta ulospäin nuorukainen on hoitanut tilanteen tyylillä. Tästä suomalaista on myös kehuttu joukkueen sisältä. Hyväntuulinen Kotkaniemi ei ole alkanut murjottaa omaa kohtaloaan, vaan ollut hyväntuulinen ja iloinen joukkueen arjessa.
– Meillä on aika hyvä ylimääräisten pelaajien porukka ja tykätään pitää meteliä sekä heittää huulta, varsinkin jos porukka välillä hieman jännittää. Yritetään sitä kautta tuoda rentoutta.
Nykytilanne ei ole tullut suomalaishyökkääjälle puun takaa. Valmennuksen luottamus oli kortilla jo menneellä kaudella ja kun harjoitusleirillä ilmoilla oli tutut merkit, Kotkaniemi tiesi, mitä tuleman pitää.
– Onhan tässä ollut aikaa miettiä asioita parin vuoden ajan, että mitä tyhmyyksiä ja muita sitä on tullut tehtyä ja mitä voisi tehdä paremmin.
Pelaajaminä haussa
Vaikeudet tapaavat myös kasvattaa.
– On tullut mietittyä, mitä voisi ehkä seuraavalla kerralla tehdä toisella tavalla. On nämä ollut opettavaisia vuosia, mutta kasvetaan siitä ja opitaan. Varmaan minunkin kanssa on vanhemmilla pelaajilla joskus Montrealissa ollut aika raskaita vuosia, Kotkaniemi virnistää.
Parhaillaankin kylässä oleva perhe sekä vierailulla käyneet kaverit ovat tuoneet Kotkaniemen arkeen helpotusta.
– Onhan se hyvä, että saa perheen kautta pään pois lätkästä. Ei tarvitse aina kaikkia asioita itsekseen murehtia. Jouhevastihan tämä arki tässä nyt on mennyt, ei paljon tarvitse stressailla. Välipäivinä on käyty pelaamassa tennistä ja muuta.
Arvailujen varaan jää, millainen vaikutus pitkään jatkuneella vaikealla tilanteella on porilaispelaajan uran jatkoon.
NHL:n kärkisentteriksi varattu Kotkaniemi on profiloitunut Carolinassa lähinnä nelosketjun pelaajaksi, mikä ei vastaa hänen omaa minäkuvaansa. Pelaajaidentiteettikriisi lienee yksi ydinsyistä Kotkaniemen tilanteeseen.
Ensin pitäisi kuitenkin päästä uuteen seuraan joko pelaajakaupan tai ulos ostetun sopimuksen kautta.
– Olen aika nuori vielä, enkä ole päässyt ihan vielä siihen omaan pelaajaidentiteettiin. En halua vielä luovuttaa ja alkaa neloskentän kiekon hakkaamiseen. Enemmän on otettavissa ja annettavissa, Kotkaniemi sanoo.
Käsky kaukaloon voi eri syistä tulla vielä kuluvanakin keväänä.
– Kyllä tässä valmiina ollaan, sen verran on treenattu. Pelitauko on aika pitkä, että aika simppelinä pitäisi oma peli pitää. Pää kylmänä ja peruspelaamista.