Poliitikot rajun erimielisiä Helsingin uusista tunneli­suunnitelmista – Wille Rydman: ”Voi kaatua mihin vain”

Helsingin poliitikot haluavat kehittää keskustan alla kulkevaa huoltotunnelia, mutta eri lähtökohdista. Ristiriitoja aiheuttaa juuri läpiajo.

Kuvakombossa Matias Pajula, Amanda Pasanen ja Wille Rydman.
Kokoomuksen Matias Pajula, vihreiden Amanda Pasanen ja perussuomalaisten Wille Rydman vastasivat muiden Helsingin valtuuston ryhmäpuheenjohtajien kanssa Ylelle huoltotunnelista. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle, Antti Kolppi / Yle, Petteri Bülow / Yle

Helsingin keskustan alittavan huoltotunnelin kehittäminen jakaa jo nyt helsinkiläisiä poliitikkoja.

Kaupungin toimintaa ohjaavassa strategiassa on sovittu, että kaupunki selvittää nykyisen huoltotunnelin täysimääräistä hyödyntämistä.

Moni puolue sanoo Ylen haastattelussa, että huoltotunneli pitäisi ottaa laajemmin käyttöön – mutta miten, se vaihtelee.

Yle haastatteli valtuutettuja ennen Ylen tunnelijutun julkaisua. Yle kertoi aiemmin keskiviikkoaamuna, että ihmiset ajavan huoltotunnelin läpi jo nyt, vaikka se on kielletty.

Valtuutetut eivät välttämättä tienneet, että tunnelia käytetään läpiajoon.

Kokoomus toivoo pysäköintiä

Helsingin suurin valtuustoryhmä kokoomus toivoo huoltotunneliin erityisesti pysäköintiä.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Matias Pajula sanoo, että parin kilometrin pituisen huoltotunnelin tulisi olla merkittävästi laajempi, mitä se nyt on.

Kokoomus ei vastusta läpiajoa, mutta tärkeintä on Pajulan mukaan huoltotunnelissa olevien pysäköintilaitosten sisäänajon parantaminen.

Jos tulisi tunnelimaksu, silloin tunnelin pitäisi Pajulan mukaan tarjota merkittävästi jotain laajempaa käyttöä.

– Läpiajo on osa kokonaistarkastelua.

Vihreät sitoutunut kehittämiseen

Myös vihreät sanoo olevansa sitoutunut huoltotunnelin kehittämiseen.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Amanda Pasanen korostaa, että keskustan liikkeiden huoltoliikenteestä yhä suuremman osan tulisi olla tulevaisuudessa huoltotunnelissa.

– Ehdottomasti myös parkkihallien liikennettä pitää kehittää, mutta nimensä mukaisesta sitä pitää kehittää huoltotunnelina.

Kaupungin suunnitelmat huoltotunnelin toisen pään vetämisestä Hakaniemeen asti täytyy Pasasen mukaan olla yksityisesti rahoitettu.

– Veronmaksajien rahoilla ei voida sellaista maksaa, vaan yrittäjät maksavat.

Pasasen mukaan huoltotunneli ei sovi läpiajoon, koska sen tekniset ominaisuudet ja turvallisuus eivät vastaa läpiajoa.

SDP ei halua liian kallista tunnelia

Keskustatunnelin vuonna 2019 kaatanut SDP kertoo olevansa sitoutunut huoltotunnelin kehittämiseen.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Gebhard sanoo, että puolue haluaa keskustan viihtyisäksi. Tätä tukevat niin Kaivokadun autottomuus kuin huoltotunnelin kehittäminen.

SDP:lle tärkeä arvo ovat kehittämiseen käytettävät kustannukset.

SDP torppasi keskustatunnelin vuonna 2019, koska se oli liian kallis.

– Huoltotunneli ei saa olla kohtuuttoman kallis eikä teknisesti liian vaikea ratkaisu.

Perussuomalaiset haluaa tunneleita

Perussuomalaiset kannattaa kaikkia tunneleita.

Ryhmän puheenjohtajan Wille Rydmanin mukaan tunneleiden hyödyntäminen on erityisen tärkeää nyt, kun kaupunki on tehnyt ”täysin vääriä päätöksiä” maanpäällisten teiden sulkemiseksi.

Rydman viittaa Kaivokadun kaavapäätökseen, jonka seurauksena autoliikenne poistuu tulevaisuudessa Helsingin päärautatieaseman edestä kokonaan.

– Kun sellaisia päätöksiä on tehty, on sitäkin tärkeämpää, että liikennettä siirretään maan alle.

Tunnelimaksusta perussuomalaiset ei ole Rydmanin mukaan muodostanut kantaansa, mutta ryhmä voi harkita sitä, jos läpiajo sen myötä mahdollistuisi.

Rydman uskoo, että huoltotunnelin kehittäminen voi torppaantua.

– Se voi kaatua mihin vain, koska tässä kaupungissa hulluus vallitsee. Helsingin kaupungilla on taipumus päättää tyhmiä asioita ja tehdä huonoja päätöksiä.

Vasemmistoliitto haluaa vain huoltotunnelin

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja Mia Haglund toivoo, että kymmenen vuoden kuluttua on päästy nykyisestä läpiajoon keskittyneestä tunnelikeskustelusta eteenpäin.

Hän toivoo, että huoltotunnelista tulee ennen kaikkea keskustan kiinteistöjen huoltoliikenteen tunneli ja liikenne pysäköintilaitoksiin toimii sujuvasti.

– Tunnelin mittasuhteet eivät selvitysten mukaan mahdollista läpiajoa.

Vihreiden tavoin vasemmistoliitto haluaa, että mahdolliset lisäykset suuaukkoihin toteutetaan yksityisinä hankkeina.

– Jos joku siihen ryhtyy, heidän on arvioitava, tarvitaanko hankkeen rahoittamiseksi tunnelimaksua.

Haglundin mukaan suurin uhka keskustan kehittämiselle on se, että kaupunki jää keksityn maanalaisen läpiajoliikenteen tarpeen panttivangiksi.

Liike nyt: Läpiajo maksulla

Liike nytin ryhmäpuheenjohtaja Harry Harkimo sanoo kannattavansa maksuperusteista läpiajoa huoltotunneliin.

Harkimo kertoo, että äänesti Kaivokadun kaavassa taktisesti autoliikenteen sulkemisen puolesta.

Lähtökohtaisesti hän oli päätöstä vastaan.

– Kun huomataan, että rautatieaseman edestä on pakko päästä autolla läpi, silloin tajutaan, että maanalaista tunnelia tarvitaan.

Harkimon mukaan huoltotunnelin voi ottaa tulevaisuudessa paremmin käyttöön, mutta kunta tai valtio ei sitä maksa.

– Ne, jotka haluavat sitä käyttää, voisivat maksaa. Maksu menisi digitaalisesti käyttäjiltä.

KD haluaa tunnelin käyttöön

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Eija-Riitta Korhola-Dunderfelt pitää huoltotunnelin potentiaalia suurempana kuin missä käytössä tunneli nyt on. Puolue uskoo, että läpiajo olisi mahdollista huoltoliikenteen ja hyvän pysäköinnin lisäksi.

– Rajoitettu läpiajo voisi olla mahdollista tietyin ehdoin. Läpiajo voisi olla maksullista, tai siinä voisi olla aikarajoituksia.

Korhola-Dunderfelt toivoo, että keskustan tukkeutuminen estetään, kun Kaivokatu tulee autottomaksi.

– Läpiajo ei saa olla ideologinen tabu vaan käytännön ratkaisu. Pelkään, että ideologinen joustamattomuus uhkaa suunnitelmia.

Toimittaja Reeta Cremin ajoi huoltotunnelin läpi omistajan eli kaupungin erityisluvalla. Video: Matti Myller / Yle, Petteri Juuti / Yle
Ladataan lomaketta...