Vuossárgga boazoparlameanttas ságge boazodoallooahpaheaddji Outi Jääskö raddái ánsomearkka dan barggu ovddas, man son lea bargan boazodoalu ovdii.
Ja bargan son leage, moaddelogi jagi lea oahpahan nuoraide boazodoalu Sámi oahpahusguovddážis.
Ánsomearkkas lea mearkkašupmi Jääsköi.
– Dat ii álo leat leamaš somá. Iige álki, muhto juohke beaivve mun lean diehtán, ahte dat bargu lea hui dehálaš, dadjá Jääskö.
Nuorran son vulggii studeret matematihka Oului. Gávpotmáilbmi ii addán eará go issoras ahkiduššama ruoktot. Iihan dat lean su biras.
– Mun dihten, ahte dárbbašan orrut lagat luonddu. Juoga láhkai ledjen dasa bajásšaddan Goahppilis, ahte eallin lea doppe meahcis, jávregáttis dahje jávrri alde.
Dasto son gávnnai badjealbmá. Dan maŋŋá leatge bohccot leamašan su eallima guovddážis.
Ovdal boazodoallooahpaheaddji barggu lea son doamahallan duoppil dáppil: čorgejeaddjin, riebaniid njuovvin ja gievkkanbiigánge Suoločielggis.
– Sámi oahpahusguovddážis deive leat prošeavttat álgimin. Maiddái mu fulle bargui, buorre lihkus. Go prošeakta nogai, doppe lei guorusin boazodoallooahpaheaddji báiki. Mun ohcen, ožžon dan ja das rájes lean leamaš oahpaheaddjin.
Somámus leamašan njuovvanbázahusaid fuolaheapmi ja ealu suvdin sullui
Bargu lea addán olu Jääsköi. Muhtun áššiin eai sihkkarit buohkat návddaš, muhto Jääskö gal liikui.
– Nugo vaikkoba bázahusaid fuolaheapmi njuovahaga duohkin. Váttis ja lossa barggut leat diekkár digitála hommát ja byrokratiijai laktáseaddji hommát, čilge Jääskö.
Muhtun reaissut leat báhcán liegga muitun millii. Sii besse oahppiiguin veahkehit dakkáris, mii ii Suoma boazodoalus dáhpáhuva.
– Beasaimet fitnat doppe Norgga bealde suvdimin ealuid mearragáttis sullui. Finaimet doppe máŋgii veahkkin bidjamin ealu dámppa fárrui. Dat lei hui somá, earálágan boazodilli.
Ii oahpaheaddjige dieđe juohke áššái vástádusa
Máilbmi lea rievdan olu maŋimuš jagiid áigge. Dálkkádat lieggana ja rievdá, dan mielde rivdet maiddái guohtuneatnamat.
Vaikko boazodoallooahpaheaddji leage, de juohke áššis son ii sáhte, dahje máhte rávvet nuoraid.
– Mun láven dadjat daidda, ahte mii boarrásabbot eat sáhte farga šat din rávvet, dii galgabehtet ieža gávdnat daid vugiid mo ceavzit.
Vaikko biras rievdá, Jääskös lea lihkká luohttámuš boazonuoraid boahttevuhtii.
– Gal boazu vuogáiduvvá. Dasa sáhttá luohttit. Muhto olmmoš sáhttá šaddat máŋggalágan mohkkái ja čulbmii ahte ieš ceavzá.
Farga lea goit áigi guođđit bargoeallima Sámi oahpahusguovddážis ja báhcit doppe ealáhahkii.
”Olbmo eallin ii leat menddo guhkki”
Vaikko boazodoallooahpaheaddji barggu guođđáge, bohccuid ii. Miibat dalle livčče eallimis sisdoallun, jus bohccuin luobašii? Ieš dadjá iežas boarásmuvvan ja dovdá, ahte ii leat šat nu vitmat.
– Ovddabealde eai leat seamma olu jagit, go dalle álggos. In leat šat lasiheamen bohccuid.
Jääskö maid muittuha, ahte olbmo eallin ii leat menddo guhkki.
– Mu ahkásaččat álget maiddái vádjolit. In mun dieđe galle jagi mus leat. Mun lean dearvvas ja nie, muhto ii dan goassige dieđe. Ferte smiehttat, ahte maid mun justa dál áiggun dahkat go lean dan mađe dearvvas, ja mánámánát leat vel unnit.
Maŋimuš son lea studeren huksenmeaštára oahpuid. Boahttevuođa deháleamos plánat goit leat čielgasat.
– Áhkkubiiguin duhkoraddat. Orrut meahcis, loahpaha Jääskö.
