Kuluvan viikon aikana on ollut merkkejä siitä, että Yhdysvallat ja Iran lähestyisivät konfliktin lopettamiseen tähtäävää sopimusta.
Torstaina kansainvälisiltä uutistoimistoilta tuli tieto siitä, että Yhdysvaltain ja Iranin neuvottelijat olisivat sopineet kehyksestä sopimukselle, joka jatkaisi konfliktin osapuolten välistä tulitaukoa 60 päivällä.
Sen asialistalla olisi tulitauon lisäksi myös Hormuzinsalmen avaaminen laivaliikenteelle määräajaksi, Iranin jäädytettyjen varojen vapauttaminen sekä sitoumus neuvotella Iranin ydinohjelmasta ja maan hallussa olevasta rikastetusta uraanista, kertoi yhdysvaltalaismedia The New York Times.
Perjantaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti Truth Socialissa pitävänsä Valkoisessa talossa kokouksen tehdäkseen ”lopullisen päätöksen” Iran-sopimuksen etenemisestä.
Trump kuitenkin poistui kokouksesta ilman päivitystä siitä, miten aikoo edetä asiassa, kertoo verkkomedia Politico.
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth sanoi lauantaina aamuyöllä Suomen aikaa, että Washington on ”enemmän kuin kykenevä” käynnistämään sodan uudelleen.
– Trump on joutunut hyvin hankalaan tilanteeseen, eikä näytä löytävän keinoa päästä ulos umpikujasta, kuvaa tilannetta Hannu Juusola, Lähi-idän tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa.
Juusola arvioi Ylelle tämänhetkistä neuvottelutilannetta ja osapuolten asemia.
Trumpilla on vain huonoja vaihtoehtoja
Vaikka osapuolet ovat tulleet lähemmäksi toisiaan ja on mahdollista, että saataisiin aikaan eräänlainen periaatesopimus siitä, miten konfliktin ratkaisussa päästään eteenpäin, pysyvää ratkaisua ei konfliktiin olla vielä saamassa, Juusola arvioi.
– Todennäköisin lopputulos on se, että saadaan aikaan aikalisä: helpoimmista asioista päästään sopimukseen ja muut asiat siirretään eteenpäin.
Trumpin kannalta tilanne on epäsuotuisa monella tavalla.
Iranin sota on Yhdysvalloissa yhtä epäsuosittu kuin Irakin sota väkivaltaisimmillaan tai Vietnamin sota 1970-luvun alussa, kertoi yhdysvaltalaismedia The Washington Post toukokuun alussa. Monet amerikkalaiset pelkäävät konfliktin johtavan lamaan.
Marraskuussa maassa pidetään välivaalit, joissa punnitaan myös Trumpin ja republikaanipuolueen suosio.
Juusolan mukaan tärkeä Trumpia painostava ryhmä ovat ne republikaanit, jotka ovat huolissaan siitä, että taloudelliset kysymykset nousevat merkittäviksi syksyn vaaleissa.
Pystyykö Trump kääntämään tilanteen edukseen ennen välivaaleja?
– Todennäköisesti tästä tulee ongelma hänelle tai republikaanipuolueelle vaaleissa, Juusola arvioi.
Trumpia painostavat Juusolan mukaan myös republikaaniryhmät, joiden mukaan neuvotteleminen Iranin kanssa näyttää heikkoudelta.
Osana sopimuskehystä Iran on vaatinut siltä jäädytettyjen rahojen vapauttamista.
Arvioiden mukaan noin 24 miljardia dollaria Iranin rahaa on jäädytettynä ulkomailla sijaitsevissa pankeissa.
Tähän vaatimukseen suostuminen olisi Trumpille Juusolan mukaan erityisen kiusallinen. Kun presidentti Barack Obama vankien vaihdon yhteydessä vuonna 2016 vapautti osan Iranin varoista, Trump kritisoi tätä jyrkästi.
– Trumpin asema ei ole tässä vaiheessa millään lailla hyvä, Juusola sanoo.
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth kehui lauantaina Singaporessa Trumpia, ”joka ei tee muuta kuin hyviä diilejä”.
Iran on tiukentanut näkemystään ja parantanut asemiaan
Juusolan mukaan Iranin näkökulmasta neuvottelukysymyksistä helpoin on Hormuzinsalmen avaaminen, etenkin jos siihen liittyy Yhdysvaltojen lupaus merisaarron avaamisesta.
Trump vihjasi Truth Social -julkaisussaan luopuvansa Iranin merisaarrosta.
Iran sulki Hormuzinsalmen pian Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäyksen jälkeen. Salmen sulku on nostanut öljyn maailmanmarkkinahintoja. Hormuzinsalmi on tärkeä kulkuväylä maailman öljylle ja nesteytetylle maakaasulle.
Nyt salmen uudelleen avaamisesta, eli paluusta tältä osin hyökkäystä edeltävään tilanteeseen, on tullut yksi neuvottelujen pääasioista.
– Mikä on ironista, sillä Hormuzinsalmi ei ollut millään lailla ongelma ennen Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäystä, Juusola sanoo.
Myös suostumus Trumpin vaatimukseen siitä, että Iran ei koskaan kehittäisi ydinasetta on Iranille Juusolan mukaan helppo, sillä Iran ei ole koskaan sanonut, että se pyrkii kehittämään ydinasetta.
Iranin tiedetään kuitenkin pitävän hallussaan pitkälle rikastettua uraania, jota esimerkiksi ydinasetta varten tarvittaisiin.
Juusolan mukaan tämän laajemman ydinohjelman lakkauttaminen on Iranille paljon vaikeampi kysymys.
– Iran ei ole varmaankaan valmis lähettämään pitkälle jalostettua uraania Yhdysvaltoihin, niin kuin Trump vaatii. Se voisi olla kuitenkin valmis lähettämään sitä johonkin kolmanteen maahan, Juusola arvioi.
Näin tapahtui Obaman kaudella solmitun sopimuksen puitteissa. Vuonna 2018 Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta Trumpin johdolla.
Juusolan mukaan Iran voisi nyt olla myös valmis liudentamaan uraania valvotusti omalla maaperällään.
Iranissa on myös tahoja, joiden mielestä maan ei kannattaisi neuvotella Yhdysvaltojen kanssa lainkaan. Heidän kantansa ovat vaikuttaneet Iranin hallintoon.
Trumpilla on vastassaan näkemyksiään kiristänyt hallinto, jonka neuvotteluasema on myös vahvistunut, arvioi Juusola.
Israel haluaa sodan jatkuvan
Iranin sotaan on joutunut vedetyksi myös Libanon, jossa Yhdysvaltojen liittolainen Israel on viime aikoina käynyt aktiivista sotaa.
Israel taistelee Libanonissa vaikuttavaa terroristijärjestö Hizbollahia vastaan. Hizbollah on Iranin liittolainen.
Eräiden arvioiden mukaan myös Libanon kuuluisi keskusteluissa olevaan 60 päivän tulitaukoon.
Juusolan mukaan Israelin näkökulmasta sodalla ei ole vielä saavutettu sen tavoitteita, eli Iranin vallanvaihtoa tai ydinaseohjelman pysäyttämistä.
– Israel haluaa vaikuttaa siihen, että sotilaallinen konflikti jatkuisi ja painostaa Yhdysvaltoja tähän suuntaan, Juusola sanoo.
Hän pitää kuitenkin hyvin mahdollisena sitä, että tulitaukosopimus saadaan aikaan Israelin vaatimuksista huolimatta.
– Pitäisin todennäköisempänä sitä, että Trumpin halu päästä tästä ulos on ratkaisevin tekijä, Juusola sanoo.