Kotimaisen marja-alan maine sai jälleen kolauksen, kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kertoi tällä viikolla, että se epäilee useita kotimaisia marjayrityksiä vuosia jatkuneesta kartellista. Samaan aikaan oikeudessa on puitu useisiin eri marjayrityksiin kohdistuneita ihmiskauppaepäilyjä.
Kartelliepäilyn kohteena on viisi eri yritystä, Polarica, Kiantama, Marja Bothnia Berries, Arctic International ja Kaskein Marja.
Yhtiöille esitetään yhteensä 9,4 miljoonan euron seuraamusmaksua. Kiantama on kuitenkin vapautettu maksuvaatimuksista, sille se teki KKV:n kanssa yhteistyötä kartellin paljastamiseksi. Arctic International asetettiin viime vuonna konkurssiin.
Jo pari vuotta sitten Suomen Reilu kauppa julkaisi sertifiointikriteerit luonnonmarjanpoimintaan. Kriteereiden oli tarkoitus vähentää poimijoiden taloudellisia riskejä, lisätä marjayritysten vastuuta ja edellyttää koko toimitusketjulta läpinäkyvyyttä ja reiluutta.
Toistaiseksi yksikään marjayritys ei ole ottanut kriteerejä käyttöön.
Ala ei näe sertifikaatissa hyötyjä
Edunvalvontajärjestö Maaseudun työnantajaliitto ei näe, että sertifikaatti hyödyntäisi marjayrityksiä.
– Katsomme että pienyrittäjille ylimääräiset sitoumukset, etenkin maksulliset sertifiointiohjelmat, eivät ole kestäviä. Meillä on järjestäytynyt yhteiskunta, jossa on työlainsäädäntö, työehtosopimukset ja valvontaviranomaisia, sanoo liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas.
Nybondas muistuttaa, että marja-ala vuodesta 2024 on solminut poimijoiden kanssa työsuhteita, joihin sovelletaan Teollisuusliiton kanssa neuvoteltua työehtosopimusta. Se takaa poimijoille vähimmäispalkan ja lepoajat.
Velat luovat riippuvuutta
Ulkomaalaiset poimijat joutuvat kustantamaan kalliin lentolipun, jotta ylipäätänsä pääsevät Suomeen töihin. Lippu maksetaan useimmiten lainalla.
Velka luo riippuvuussuhteen työnantajaan, jopa riskin ihmiskaupalle, sanoo Reilun kaupan toiminnanjohtaja Janne Sivonen.
Kristel Nybondas sanoo, että työnantajalla ei juridisesti ole velvollisuutta maksaa lentolippuja. Usein yritykset maksavat lentoliput ennakkoon, ja vähentävät ne sitten poimijoiden palkasta.
Poimijat ovat monesti maksaneet myös välitysmaksuja lähtömaassa, jotta pääsisivät töihin. Nybondaksen mukaan tämän estämiseen tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia.
Juttu on muokattu käännös Svenska Ylen jutusta Bärbranschen försöker rentvå sitt rykte – är ett rättvisecertifikat lösningen?.