Suomalaisen teknologiayhtiö Iceyen tutkasatelliitti kiertää maapalloa noin 500 kilometrin korkeudessa. Toukokuussa lähes samalle kiertoradalle siirtyi viisi venäläistä satelliittia.
Kosmos 2610, Kosmos 2611, Kosmos 2612, Kosmos 2613 ja Kosmos 2614.
Ne ovat uusia sotilassatelliitteja.
Ratamuutoksista kertoi ensimmäiseksi julkisuuteen avaruustiedusteluun erikoistuneen yhdysvaltalaisen Integrity ISR -yhtiön analyytikko Greg Gillinger. Hänen mukaansa venäläisten liikehdintä on ”alarming”, eli hälyttävää.
Gillinger kertoi tapauksesta LinkedIn-viestissään. Kiertoratojen yhtenäistäminen voi hänen mukaansa olla ensimmäinen askel, joka mahdollistaisi satelliittien lähioperaatiot.
Harjoittelua tai kiusantekoa, arvioivat suomalaisasiantuntijat
Tilanne ei ole huolestuttava, toteavat avaruustilannekeskuksen tutkimusyksikön päällikkö, professori Ari-Matti Harri sekä Maanpuolustuskorkeakoulun avaruussotaopin opettaja, komentajakapteeni Juuso Liekkilä.
– En mitenkään ylidramatisoisi asiaa. Tulkitsen niin, että siinä ensisijaisesti harjoitellaan usean satelliitin ratamanööverejä. Kuinka tarkasti päästään jollekin tietylle kiertoradalle ja jonkin halutun kohteen lähelle, Harri sanoo.
Maanpuolustuskorkeakoulun Liekkilän mukaan myös Yhdysvallat ja Kiina ovat tehneet vastaavia harjoituksia. Häntä kuitenkin mietityttää, miksi Venäjä siirsi peräti viisi satelliittia samalle kiertoradalle.
– Minun on vaikea ymmärtää, mitä hyötyä siitä on verrattuna siihen, että sinne olisi siirretty vain yksi satelliitti. Nyt ne kaikki ovat kuluttaneet polttoainettaan, hän sanoo.
Liekkilän ja Harrin mukaan satelliittien liikutteluun on aina jokin syy, koska polttoaine on niille kaikki kaikessa. Kun se loppuu, loppuu ennen pitkää myös matalalla kiertoradalla kiertävän satelliitin elinkaari.
Liekkilä pohtii, että kyseessä voi olla teknologiademonstraatio, jossa Venäjä näyttää kykyään hallita usean satelliitin manööverit. Toinen vaihtoehto on voimannäyttö tai kiusanteko.
– Tällaista on tapahtunut monessa muussakin toimintaympäristöissä, kuten ilmatilassa, hän sanoo.
Ari-Matti Harrin mukaan kyseessä on todennäköisesti harjoitus.
– Viimeisten vuosikymmenten aikana Venäjän avaruustekninen kyvykkyys on heikentynyt, ja he ovat pudonneet muiden avaruusvaltojen kelkasta. Nyt he yrittävät palauttaa kykyjään, hän sanoo.
Venäjä on uhannut kaupallisia satelliitteja
Ukrainan armeija on hyödyntänyt yhdysvaltalaisen SpaceX:n Starlink-satelliitteja viestinnässä ja käyttänyt Iceyen kuvia strategisten venäläiskohteiden tarkkailuun.
Venäjä ei tästä pidä. Lokakuussa 2022 ulkoministeriön edustaja Konstantin Vorontsov syytti YK:n yleiskokouksessa länsimaita siitä, että ne käyttävät kaupallisia satelliitteja ”epäsuoraan osallistumiseen sotilaallisiin konflikteihin”.
– Kvasisiviili-infrastruktuuri voi muuttua lailliseksi kostokohteeksi, Vorontsov julisti.
Liekkilä tunnistaa riskin.
– Jos siviilikohdetta käytetään sotilaalliseen toimintaan, se muuttuu herkästi sotilaskohteeksi. Mutta ei ole hirveän todennäköistä, että Venäjä haluaisi länsimaita vastaan tätä tilannetta kuitenkaan eskaloida.
Kaupallisetkin satelliitit ovat kuitenkin aina jonkun valtion rekistereissä ja sen valtion vastuulla.
– Vaikka Iceye pääosin on suomalainen yritys ja pääkonttori on Suomessa, niin X36 ei ole suomalainen satelliitti, vaan se on rekisteröity Yhdysvaltain avaruusrekisteriin, Liekkilä sanoo.
Yleistä tämä ei ole
Suomen Avaruustilannekeskuksen perustamisesta kerrottiin vuonna 2024 ja sen on määrä saavuttaa täysi toimintakyky muutamassa vuodessa. Ari-Matti Harri toimii keskuksessa Ilmatieteenlaitoksen edustajana, Puolustusvoimilla on oma osastonsa.
– Tällaiset satelliittiasiat ovat ehkä enemmän sotilaspuolen asioita, mutta toki mekin seuraamme ja olemme tietoisia, hän sanoo.
Harri kertoo, että viime vuonna kaksi venäläistä satelliittia teki samanlaisen lähestymisen toisen maan satelliittia kohtaan.
– Yleistä tämä ei kuitenkaan ainakaan vielä ole. Tätä on kuitenkin tapahtunut ja varmaan tapahtuu jatkossakin.
Iceye-yhtiö ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle.