Koroisten historiaan etsitään lisävalaistusta arkeologisilla kaivauksilla. Kyseessä on Suomen ensimmäinen kirkon hallinnollinen keskus, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Turun keskustasta.
Koroistenniemellä ahkeroi kesäkuun alkuviikkoina yhteensä parikymmentä arkeologian harrastajaa Suomesta ja Ruotsista, yksi Brittein saarilta asti.
Kaivaukset ajoittuvat sopivasti Turun 800-vuotisjuhlien alle.
Vanhan historiakäsityksen mukaan kaupungin katsotaan syntyneen, kun Suomen piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin vuonna 1229. Tätä tulkintaa on tosin viime vuosikymmeninä kyseenalaistettu.
Kaivaukset keskittyvät piispantilan alueelle Aurajoen rantamilla. Kivenheiton päässä olevan piispankirkon jäänteitä on tutkittu tarkoin, mutta 1900-luvun alkupuolelle asti toiminut piispantila on jäänyt vähemmälle huomiolle.
– Tätä on hyvin vähän tutkittu, vaikka olemme ihan keskiaikaisen Suomen, niin kirkollisen kuin maallisen vallan ytimessä, pohjustaa arkeologian professori Georg Haggrén Turun yliopistosta.
Arkeologian professori Haggrén kertoo videolla, mitä odotuksia kaivauksilta on.
Arkisetkin löydöt ovat osa suurempaa tarinaa
Kun kyse on piispan tukikohdasta, voi alueen arvella olleen vaurasta seutua.
Haggrén ei kaivausten alkuvaiheessa lähde arvailemaan, nouseeko maan povesta merkittäviä esinelöytöjä. Ensimmäisinä päivinä on löytynyt lähinnä pieniä astioiden sirpaleita, ja arkeologeille ne ovat merkittäviä vähintään ajoituksen kannalta.
– Jokainen löytö kertoo omaa tarinaansa, ja kun niitä on riittävän paljon, hahmottuu myös kokonaiskuva. Arjen esineitä, sirpaleita, keramiikkaa, lasia, rahoja – ja aina voi toivoa yllätyksiäkin.
Hyvällä onnella voi löytyä esimerkiksi hukkaan joutuneita työkaluja, mutta tutkijoille vähäpätöisemmiltäkin tuntuvat löydöt ovat tärkeitä.
– Meille arvokkaita ovat esimerkiksi tunkiokasat, joihin ihmiset ovat jätteitään tarkoituksella heittäneet. Esinelöytöjen lisäksi luonnontieteellisillä analyyseilla saadaan tietoa esimerkiksi ruokavaliosta ja mitä kaikkea toimintaa täällä on ollut, sanoo kenttätyönjohtaja Tanja Ratilainen.
Karttunut tieto uhkaa valua hukkaan ilman jälkitöitä
Maanantaina alkaneet, kaksi viikkoa kestävät kaivaukset ovat arkeologian harrastajille tarkoitettuja kursseja.
Kurssit järjestää Turun yliopiston arkeologian oppiaine yhdessä Svenska folkskolans vänner -yhdistyksen (SFV) kanssa.
Kaksi vuotta Turun yliopistossa arkeologiaa opiskellut Rasmus Häggblom kertoo videolla, mitä alan harrastajalle merkitsee päästä kaivauksille historiallisella Koroistenniemellä.
Aiemmat kaivaukset piispankirkon alueella ovat olleet laajoja, mutta kaikkea niistä kertynyttä tietoa ei ole dokumentoitu tarkkaan. Resursseja on riittänyt vain kaivauksille, kenttätöiden analyysi on jäänyt muun työn jalkoihin.
Myöhemmin valtionarkeologina vaikuttanut Juhani Rinne teki niemenkärjessä 1900-luvun alussa kaivauksia, mutta niiden lopputulema saatiin kansiin vasta yli sata vuotta myöhemmin Keskiajan sarastaessa -projektissa.
– Nykyään jo tutkimuslupaa hakiessa tarvitsee tehdä hyvinkin tarkka selvitys, miten hoidetaan jälkityöt ja konservointi. Jos löytyy esimerkiksi paljon metalliesineitä, ne pitää konservoida, ja se ei ole ilmaista hommaa, sanoo yliopistonlehtori Janne Harjula.
Säätiöiden ja rahastojen tuki on tutkijoille usein merkittävä apu. Juhani Rinteen työ saatettiin loppuun Koneen säätiön tuella.
– On olennainen asia, että aineisto tulee raportoitua. Rinne onneksi oli edellä aikaansa, hän seuloi, otti valokuvia, teki muistiinpanoja ja ihan karttapiirroksia millimetripaperille. Ne olivat suureksi avuksi meille, kertoo kenttätyönjohtaja Tanja Ratilainen.
Keskiajalta rautakauteen, mutta tuskin viikinkien kintereille
Tavoitteena on tarkentaa tilan puutarhan alueelta aiemmissa kaivauksissa löytyneen kivitalon historiaa.
Pääpaino on keskiaikaisissa kerrostumissa, mutta alueelta etsitään jälkiä sitäkin vanhemmasta ihmistoiminnasta.
1970-luvun kaivauksissa löytyi merkkejä jopa rautakautisesta asutuksesta, viikinkiaikaisista haudoista ja metallikäsityöläisyydestä keskiaikaisen rakennuksen ohella. Viikinkien vierailuista Koroisissa ei arkeologian professori Georg Haggrénin mukaan kuitenkaan ole näyttöä.
– Koroisten alueelta on löytöjä rautakaudelta, viikinkiajalta, ja itse asiassa tästä puutarhan alueelta on parikin ristiretkiaikaista aselöytöä tehty. Kyllä rautakauttakin on odotettavissa, jos satumme oikeaan kohtaan.