Hyvinvointialueet tekevät hoitoalan työntekijöilleen suhteellisen vähän huumausainetestauksia.
Seulojen määrät vaihtelevat noin kymmenestä testistä muutamiin satoihin testeihin, kun suurimmat hyvinvointialueet työllistävät jopa reilusti yli 20 000 työntekijää.
Tämä kävi ilmi, kun Yle kysyi hyvinvointialueilta sairaanhoitajien, lähihoitajien ja hoiva-avustajien ammattiryhmissä työskenteleville tehtyjen hoitoonohjausten ja huumausainetestien määriä.
Vain kahdeksan hyvinvointialuetta toimitti määrät huumetesteistä koko henkilöstön tasolla. Niitä ei voitu rajata hoitajiin. Pyyntöön hoitoonohjauksien määristä vastasi neljä hyvinvointialuetta.
Ylen aiemmin haastattelema lähihoitaja teki vuosia töitä hoitoalalla päihderiippuvaisena. Hän toivoo, että työnantaja olisi puuttunut tilanteeseen hoitoonohjauksen tai seulojen avulla.
Kysyimme Etelä-Savon ja Pirkanmaan hyvinvointialueilta ja HUSilta, miten työntekijöiden epäiltyyn päihteiden käyttöön puututaan ja pitäisikö työntekijöiden päihteiden käytön seurantaa lisätä.
Työturvallisuuskeskus: ”Ilmiö on merkittävä”
Työturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Kaija Ojanperä ei ole täysin yllättynyt tiedosta, että päihdeongelma on suurin yksittäinen syy ammattioikeuden menettämiseen hoitoalalla.
– Tiedämme, että ongelma ja ilmiö on merkittävä. Se on vain vähän piilossa, Ojanperä sanoo.
Päihteiden ongelmakäyttö heijastuu potilasturvallisuuteen ja työturvallisuuteen.
Juuri siksi Ojanperä kokee, että aiheesta on hyvä käydä keskustelua.
Työturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Kaija Ojanperä vieraili torstai-iltana Yle Uutisten tv-lähetyksessä:
HUS: Alfa‑PVP:n käyttö näkyy testauksissa
Huumausainetestien määrä nousi HUSin alueella viime vuonna merkittävästi edellisvuodesta.
Viime vuonna HUSissä tehtiin kaikille ammattiryhmille 173 huumetestiä, kun vuonna 2024 testejä tehtiin vain 35 kappaletta.
Päihdesopimuksia ja -neuvotteluja käytiin HUSissa viime vuonna 37 kertaa, kun edellisenä vuonna määrä oli 42.
Johtava työterveyslääkäri Minna Majuri HUSin työterveyshuollosta kertoo, että yleinen päihteiden käytön lisääntyminen on nähtävissä.
Majurin mukaan myös alfa‑PVP:n käyttöä on havaittu.
– Toinen syy voi olla tilastoinnin muuttuminen. Tapahtumien koodituksia on hieman tarkennettu. Voi olla, että aikaisemmin on ollut sama määrä, mutta testit ovat tilastoituneet toisen tapahtuman alle, Majuri kertoo.
HUSissa aloitetaan työkyvyn tukitoimet, jos huomataan, että työntekijällä epäillään päihteiden väärinkäyttöä.
– Tilanteisiin kyllä puututaan, mutta varmasti vielä on sellaista, että tehostamisen varaa olisi.
Eloisa: Huoli työntekijästä voi ilmetä asiakaspalautteesta
Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan työterveyshuollossa tehtiin viime vuonna työntekijöille kymmenen huumetestiä, kun vuonna 2024 huumetestejä tehtiin seitsemän kappaletta.
Eloisassa työntekijöiden huumeseuloja ei oteta automaattisesti tai säännöllisin väliajoin. Työntekijälle voidaan kuitenkin määrätä seula, jos huumausaineiden käyttöä epäillään.
Lisäksi työntekijä voidaan velvoittaa esittämään esihenkilölle huumausainetestiä koskeva lausunto, jos on syytä epäillä, että työntekijä on huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena työssä tai riippuvainen huumeista.
Työhyvinvointipäällikkö Johanna Laukkanen kertoo, että Eloisa painottaa esihenkilötyössä varhaista välittämistä ja tukea.
– Monesti työkyvyn haaste ilmenee sairauspoissaoloina tai työssä voi sattua vahinkoja. Huoli voi myös ilmetä asiakaspalautteena, jota lähdetään selvittämään.
Laukkasen mukaan työntekijän työkyky on myös asiakas- ja potilasturvallisuusasia, joten esihenkilön tehtävänä on ottaa asia viivytyksettä puheeksi ja arvioida tilanne.
Tarkkaa määrää Eloisan työntekijöiden hoitoonohjauksista ei ole saatavilla, mutta Laukkasen arvion mukaan ne ovat hieman lisääntyneet. Tähän voi olla useita syitä.
– Päihdeongelmat ovat yleisesti lisääntyneet ja monilla työpaikoilla on varmasti samanlainen haaste.
Pirha: ”Työkaverin on oltava toimintakykyinen”
Pirkanmaan hyvinvointialue Pirha teki viime vuonna kaikkiaan 214 huumeseulaa henkilöstölle, kun toissa vuonna huumetestejä käytettiin 260 kertaa.
Suurin osa niistä tehtiin työntekijän työkyvyn selvittämiseksi ja tukemiseksi.
HR-palvelupäällikkö Taru Kotiniitty Pirkanmaan hyvinvointialueelta kertoo, että hyvinvointialueella on käytössä lain vaatima päihdeohjelma, jossa määritellään huumeseulatutkimuksen ottamisen periaatteet.
Jos työntekijällä todetaan päihdeongelma, edetään asiassa päihdesuunnitelman mukaisesti. Akuutin vaiheen jälkeen esihenkilö käy puheeksiottokeskustelun, jonka jälkeen työntekijän suostumuksella käydään työterveyshuollossa hoitoonohjausneuvottelu.
Työkaverit voivat myös tehdä huoli-ilmoituksen kollegastaan.
– Työkavereiden pitäisi oppia ajattelemaan, että huoli-ilmoitus koskaan ei ole turha, Kotiniitty korostaa.
Hän muistuttaa, että kun työkaveri on toimintakykyinen, myös työympäristö pysyy kaikille turvallisena.