Muun muassa työeläketietoja rekistereissään pitävä Eläketurvakeskus (ETK) on selvittänyt vuotuisella kyselyllään, mitä suomalaiset ajattelevat eläkejärjestelmästä ja sen tulevaisuudesta. ETK on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä ja asiantuntija.
Tällä kertaa kyselyn tuloksista nousi erityisesti esiin kaksi muutosta vuodentakaiseen.
Niiden osuus, jotka uskovat eläkkeen takaavan kohtuullisen toimeentulon tulevaisuudessa, laski viime vuoden 34 prosentista 27 prosenttiin. Laskua oli siis 7 prosenttiyksikköä.
Viime vuonna 44 prosenttia vastaajista oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa, että eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa. Nyt tätä mieltä olevien osuus oli enää 38 prosenttia.
Muutokset ovat tilastollisesti merkitseviä, mikä tarkoittaa, että tulos ei todennäköisesti johdu sattumasta. Niille on myös selityksiä.
– Luottamus on viimevuotisella tasolla, mutta tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä maailmantilanne - huolet, keskustelut, työttömyydestä ja muista asioista - heijastuvat, sanoo ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta.
ETK:n kyselyssä aiempaa useampi ajatteli kriittisesti eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Vanhemmat vastaajat kuitenkin suhtautuivat eläkejärjestelmään luottavaisemmin kuin nuoremmat.
– Mielestäni se kertoo siitä, että eläkejärjestelmä on todella pitkän aikavälin asia. Nuorilla eläkkeeseen on useita vuosikymmeniä aikaa, ja siihen mahtuu tietenkin paljon enemmän epävarmuutta, Tenhunen tulkitsee.
Maahanmuutto suosituin keino vahvistaa rahoitusta
Kyselyllä selvitettiin myös vastaajien kantoja keinoihin, joilla eläkejärjestelmän rahoitusta voisi lujittaa.
Etenkään eläkkeiden pienentäminen ei ollut useimpien mieleen.
Kaksi kolmasosaa suomalaisista vastustaa nykyisten tai tulevien eläkkeiden leikkaamista, vaikka eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa.
Samalla vahvistui, että eläkkeiden leikkaaminen jakaa mielipiteitä selvästi iän mukaan.
Alle 45-vuotiaat ovat keskimääräistä useammin valmiita hyväksymään leikkaukset kuin tätä iäkkäämmät vastaajat.
Eniten kannatusta eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi sai työperäisen maahanmuuton lisääminen työllisyyden kasvattamiseksi. Reilu 40 prosenttia vastaajista pitää keinoa vähintään melko hyvänä.
Eläkeiän nostoa pitää melko hyvänä tai hyvänä vaihtoehtona noin neljännes vastaajista. Hieman yli puolet arvioi eläkeiän noston huonoksi keinoksi.
Työntekijöiden ja työnantajien maksamien työeläkemaksujen nostamiseen suhtautuu myönteisesti reilu neljännes vastaajista. Sen sijaan 40 prosenttia ei kannata nostoa.
Internetpaneelina tehtyyn kyselyyn vastasi maaliskuussa 2026 tuhat yli 18-vuotiasta suomalaista.