Vain kerran Anna Pursiainen mietti, onko tässä mitään järkeä. Hänestä pääsykoe meni hyvin, mutta tulokset olivat iso pettymys.
Hän oli töissä rautavaaralaisessa leipomossa, kun tulokset tulivat.
– Ajattelin, että miten voi olla, että jäi vieläkin noin paljon puuttumaan. Silloin mietin vähän aikaa, miksi teen tätä itselleni.
Pursiainen meni leipomon pakastimeen järjestelemään tavaroita. Siellä hän löysi rauhan.
– Pääsin jäädyttelemään sekä fyysisesti että henkisesti. Pettymys muuttui iloksi ja varmuudeksi, että haen vielä uudelleen.
Pursiainen valmistui ylioppilaaksi Rautavaaran lukiosta vuonna 2022. Siitä lähtien hän on osallistunut joka vuosi lääketieteellisen pääsykokeisiin.
Vielä useammin hän on ollut ylioppilaskokeissa. Hän uusi biologian kerran, matematiikan kahdesti sekä kemian ja fysiikan kummatkin kolme kertaa.
Hän ei ole neljän vuoden aikana juuri turhautunut, paitsi tuon yhden kerran.
Pitkän matematiikan laudatur jäi pienestä kiinni
Ylioppilaslautakunnan mukaan hyväksytyn ylioppilaskokeen uusijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Hyväksytyn kokeen voi nyt uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Suurin syy uusimisen yleistymiseen on, että yli puolet opiskelijoista valitaan korkeakouluihin todistuksen perusteella.
Siksi myös Pursiainen kävi uusimassa yhdeksän kertaa. Hän tavoitteli opiskelupaikkaa todistusvalinnan perusteella, koska arvosanojen korottaminen tuntui helpommalta kuin pääsykoe.
– Pääsykokeessa on kolme eri ainetta ja aikaa neljä puoli tuntia. Yo-kokeessa taas on vain yksi aine ja aikaa kuusi tuntia.
Kuuntele, miksi Pursiainen haluaa opiskella hammaslääkäriksi:
Ei parempien yo-arvosanojenkaan saavuttaminen ole helppoa. Yleensä alle puolet yrittäjistä onnistuu korottamisessa.
Kemian Pursiainen sai korotettua laudaturiin ja fysiikan eximiaan vasta tänä keväänä.
– Pitkässä matematiikassa ällä jäi vain ehkä viiden pisteen päähän, se vähän riipi.
Suurin osa ylioppilaskokeiden uusijoista käy uusimassa vain kerran. Kokeen uusiminen yli kolme kertaa on hyvin harvinaista.
Navetta toi vaihtelua opiskeluun
Pursiainen tavoitteli opiskelupaikkaa neljä vuotta. Sinä aikana hän työskenteli leipomossa ja vanhempiensa maatilalla. Hänestä molemmat työt toivat kaivattua vaihtelua opiskeluun.
– Virkisti, kun sai välillä muuta tekemistä. Opinnot sai tehtyä hyvin aamu- ja iltanavetan välissä.
Pursiainen oppi myös opiskelemaan tehokkaammin. Lukiossa hän oli lukenut ahkerasti oppikirjoja. Vasta lääketieteelliseen hakiessaan hän ymmärsi, että opiskelun täytyy olla aktiivista.
– Tehtäviä on tehtävä niin monta kertaa, että niistä tulee rutiinia. Silloin tietää heti, mitä pitää tehdä, vaikka tehtävä olisi miten tahansa muotoiltu.
Lopulta Pursiaisen ahkeruus ja sinnikkyys palkittiin. Toukokuun loppupuolella hän sai tietää, että hän pääsee opiskelemaan hammaslääketiedettä Itä-Suomen yliopistoon Kuopioon.
Pursiainen odottaa syksyä positiivisin mielin ja vähän jännittyneenä.
– Kesän aikana voi oikeasti tuulettaa aivoja ja syksyllä pääsee tekemään jo oikeita opintoja eikä vain valmistavia.
Kevään toisen yhteishaun todistusvalintojen tulokset julkaistiin toukokuun loppupuolella ja kaikki yhteishaun tulokset viimeistään 2. heinäkuuta.