Ohcejoga gielddahoavda hálida vejolašvuođa bargat gielddahoavdda barggu lassin buohccedivššárin Norggas. Päivi Kontio ozai siidodoaibmalobi gielddaráđđehusas ja oaččui dan jienasteami maŋŋá. Siidodoaibmalohpi mieđihuvvui jienain 4–2.
Kontio gearggai jo bargat bargovuoruid Norggas ovdal go fuomášuvvui, ahte sus váilu siidodoaibmalohpi. Ovdal gielddahoavdda barggu son barggai buresveadjinhoavdan Ohcejogas. Dalle buohccedivššárbargguin reahkkái, ahte dagai almmuhusa siidodoaimmas.
Gielddahoavdan go bargá, de dalle dárbbašuvvo siidodoaibmalohpi, jus hálida astoáigges bargat oanehisáiggi bargguid main oažžu bálkká.
Kontioi lea dehálaš doalahit dárogiela máhtu sihke buriid oktavuođaid Norgga beallái. Dáid áššiid veahkeha dat, go beassá bargat buohccedivššárin.
– Jurista árvalii, ahte go dat ii gilval iige dagat vára gielddahoavdda bargui, ja eandalit jus dat lea dušše duollet dálle, de dasa ii leat eastta, Kontio muitala.
Gielda- ja buresveadjinguovlobargoaddiid lihtu dieđuid mielde dákkár ii leat dábálaš. Lihtu bargomárkandutkamušossodaga dutkanhoavda Mika Juutinen muitala, ahte lihtus eai leat statistihkkadieđut gielddahoavddaid siidodoaibmalobiin Suomas.
Fuolla veadjimis jugii gielddaráđđehusa oainnu
Siidodoaibmalohpeášši lei gielddaráđđehusa gieđahallamis miessemánu álggus ja dan mieđiheamis fertejedje jienastit. Guokte gielddaráđđehusa lahtu eaba livčče mieđihan siidodoaibmalobi.
Gielddaráđđehusa várreságadoalli Mateusz Moilanen guđii áššis sierra oaivila. Son lea fuolas gielddahoavdda veadjimis.
– Mu oainnu mielde gielddaráđđehusas eai lean geavahusas doarvái dieđut árvvoštallat siidodoaibmalobi geavatlaš váikkuhusaid gielddahoavdda virgebargguid dikšumii, ákkastallá Moilanen sierra oaivilis.
Moilanen dadjá, ahte su fuolat laktasit erenomážit bargomearrái, vuoiŋŋasteapmái, veadjimii ja dasa, mo siidodoaibmalohpi sáhttá váikkuhit gieldda jođiheapmái.
Siidodoaibmalobi mieđiheami bealis jienastan Lávra Länsman jáhkká, ahte gielddahoavda bastá ieš árvvoštallat iežas veadjima.
– In oainne siva, manin eat livčče lobi mieđihan. Gielddahoavda bastá sihkkarit ieš árvvoštallat iežas návccaid, árvala Länsman.
Länsman fuomášuhttá maid, ahte gielddahoavdda siidodoaibmalohpi ii leat agibeaivái. Jus áigi čájeha, ahte mearrádus siidodoaibmalobi mieđiheamis ii leange jierbmi, sáhttá dan gielddaráđđehusas dárbbu mielde gomihit.
Lossa bargguin vuoiŋŋasteapmái lea juohke olbmos iežas vuohki
Kontioi máŋgga barggu seammaáigásaš dikšun lea oahpis. Son lea maŋimuš jagis áigge bargan jahkebeali gielddahoavdda barggu lassin maid ovddidanhoavdda bargguid. Ovdal dan son lei bargan gielddahoavdda barggu lassin giddodathoavdda sadjásažžan beannot jagi dassážii go dat virgi heaittihuvvui.
Su mielas resursadilli Ohcejoga gielddas lea váttis. Dan dihtii gárttai nu, ahte gielddahoavda fertii fuolahit maid ovddidanhoavdda bargguid juovlamánus 2025 gitta miessemánu 2026 rádjái.
– Go dikšu máŋgga virggi, de dieđusge geavvá duollet dálle nu, ahte buot áššiin ii lihkostuva, Kontio smiehtada.
Fáhkka sáhtášii jáhkkit, ahte gielddahoavdda virgi lea dakkár, ahte dan lassin ii eará geargga. Luopmoáiggi sáhttá juohkehaš meastaba geavahit nugo hálida.
Kontio ádde, ahte muhtin gielddaráđđehusa lahtut leat fuolas. Son ieš goittotge oaivvilda, ahte juohke olmmoš ieš máhttá árvvoštallat iežas veadjima dan gos fidne návccaid.
– Munnje lea dehálaš, ahte beasan bargat iešguđetlágan bargguid. Muhtimin lea buorre beassat bargat dakkára mii lea oahpes bargu, ja munnje dat lea buohccedivššára bargu, dadjá Kontio.
Buohccedivššára barggu ii Ohcejoga gielddahoavda vásit lossadin. Kontio čilge, ahte ovdamearkka dihte geasseluomus dahje árgabasiin son sáhttá fitnat bargamin buohccedivššárin, jus dovdá ahte dasa leat fámut ja návccat. Dat ii dárkkut dan, ahte livčče bággu mannat.
Son deattuha, ahte iešguđet olbmos leat iežas vuogit vuoiŋŋastit. Muhtimin vuoiŋŋasteapmi sáhttá leat bargu, mii nuppi mielas orru lossat.
Kontio veardida dili ovdamearkka dihte virgeolbmui, gii vuoiŋŋasta go hukse rántteha bartašilljui. Dat ii gáibit siidodoaibmalobi nugo buohccedivššára bargu, muhto dat veahkeha beassat eret veháš áigái gielddahoavdda barggus ja juohkelágan máhcahagas, mii dasa laktasa.
– Vai dan barggu veadjá bargat, de ferte gávdnat dakkár vugiid, mo beassá vuoiŋŋastit. Buohccedivššára bargu lea dakkár, ahte das ii dárbbaš olus smiehttat, ahte mo árgga joraha. Das sáhttá vuodjut earet eará buohcciid veahkeheapmái.
Kontio lasiha, ahte siidodoaibmalobi mieđiheapmi ii vel dárkkut dan, ahte son barggašii buohccedivššára barggu.
– Hálidan gaskkohagaid leat dušše mun, bargat barggu eará olbmuid ovdii nu, ahte ii leat hoavdasajádat. Dat addá munnje fámuid, Kontio dadjá.
Divvojuvvon 29.5 11.33: Áššis muitaluvvui árat boastut, ahte Kontio gearggai bargat ovtta bargovuoru buohccidivššárin Norggas, ovdal go fuomášii ahte siidodoaibmalohpi váilu. Son gearggai bargat moanaid bargovuoruid ovdal go fuomášedje ahte siidodoaibmalohpi váilu. Kontio muitala ahte maŋimus jagi áigge son lea bargan dušše ovtta vuoru.
