Video: Trumpien suvun kotikylässä ei ajatella menestynyttä ”omaa poikaa” lämmöllä

Friedrich Trump pakeni ase­velvollisuutta pienestä Saksan viinikylästä. Videolla kyläläiset kertovat terveisensä pian 80 vuotta täyttävälle Donald Trumpille.

Kirjeenvaihtaja kävi kysymässä kallstadtilaisilta heidän näkemyksiään Donald Trumpista.

KALLSTADT Etelä-Saksan viinitien varrella sijaitsevasta pienestä Kallstadtin kylästä on turha etsiä kahvia kesäkuisena aamuna. Viiniä sen sijaan myydään joka toisen talon pihalla.

Vanhan keskustan Platz am Saumagen -tori on saanut nimensä seudun kuuluisan perinneherkun, täytetyn sianvatsan mukaan.

Olemme tulleet Kallstadtiin Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin suvun jäljille.

Trump on alkuperältään puoliksi kallstadtilainen. Hänen molemmat isovanhempansa isän puolelta syntyivät täällä. Sekä isoäiti että isoisä kasvoivat viininviljelijöiden perheissä.

Valkoiseksi maalattu punakattoinen talo vanhan pikkukaupungin kujalla aurinkoisena, puolipilvisenä päivänä.
Donald Trumpin isoisän Friedrich Trumpin kotitalo on yhä pystyssä. Siinä ei ole minkäänlaista muistolaattaa. Täältä Friedrich lähti 16-vuotiaana Yhdysvaltoihin. Kuva: Anna Karismo / Yle

Kallstadtilaisia on vain 1 200, ja he ovat kyllästyneitä vastaamaan kysymyksiin Trumpista. Moni sanoo kohteliaasti ”ei kiitos” ja kiiruhtaa pois.

Tämän jutun pääkuvana olevalta videolta voit katsoa, millaisia terveisiä Kallstadtista lähtee Washingtoniin Trumpille tämän täyttäessä 80 vuotta sunnuntaina 14. kesäkuuta.

Ei kunnianosoituksia

Trump itse ei ole koskaan käynyt Kallstadtissa. Kymmenen vuotta sitten julkaistussa Kings of Kallstadt -dokumentissa hän tosin kehui kallstadtilaisia. Dokumenttielokuvan nimi tulee siitä, että samasta pienestä saksalaiskylästä on kotoisin myös Heinz-ketsuppi-imperiumin perustaja Henry John Heinz.

Trumpin isoäiti lienee lähisuvusta viimeinen, joka on palannut Kallstadtiin. Elisabeth – amerikkalaisittain Elizabeth – Trump vietti täällä 80-vuotispäiväänsä vuonna 1960.

Kartta Kallstadtin sijannista läntisessä Saksassa.
Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: Openstreetmap, Mapcreator

Yle ei löytänyt Kallstadtista enää Trumpeja. Läheisessä Freinsheimin kylässä oli vielä viime vuonna Trumpien etäisen sukulaisen pitämä leipomo, mutta se on nyt lopettanut toimintansa.

Kallstadtin kunta ei myöskään hyödynnä yhteyttä markkinoinnissa. Patsaita, muistolaattoja tai Trumpien mukaan nimettyjä katuja ei löydy.

Hautakivi, jossa lukee Helene, Hans ja Herbert Trumpin elinajat. Hauta on koristeltu viiniköynnöksellä.
Trumpin nimi löytyy enää Kallstadtin hautakivistä. Kuva: Anna Karismo / Yle

Kolme hylkäystä oleskeluhakemuksiin

Kallstadtissa ei voi olla jossittelematta. Mielessä pyörii, että jos paikalliset viranomaiset olisivat antaneet Trumpin isoisän Friedrich Trumpin jäädä Saksaan, maailma voisi nyt olla toisenlainen.

Baijerin kuningaskunnan viranomaiset nimittäin hylkäsivät kolme Friedrich Trumpin anomusta kansalaisuuden palauttamiseksi vuosina 1904–1906. Kallstadt kuului tuohon aikaan Baijeriin.

Vaikka isoisä-Trump pystyi osoittamaan rikastuneensa Pohjois-Amerikassa, baijerilaiset eivät halunneet häntä enää takaisin. Edes Trumpin kirje prinssi Luitpoldille ei tuottanut toivottua tulosta. Alla olevan kuvan jälkeen selviää miksi.

Vanhassa mustavalkoisessa kuvassa vanhanaikaisesti pukeutunut nuoripari studiokuvassa. Vaalea nainen katsoo oikealle ja mies vasemmalle.
1800- ja 1900-lukujen vaihteen molemmin puolin noin viisi miljoonaa saksalaista lähti Uuteen maailmaan Hampurin sataman kautta. Donald Trumpin isovanhemmat Elisabeth ja Friedrich Trump joutuivat poistumaan Saksasta vastentahtoisesti 1. heinäkuuta 1905. Kuva on tiettävästi vuodelta 1902. Kuva: Alamy/All Over Press

Isoisä pakeni laittomasti

Kallstadtissa vuonna 1869 syntynyt Friedrich Trump ei sopinut maataloustyöhön, joten äiti lähetti hänet oppipojaksi parturiliikkeeseen.

Kun Friedrich ei koulutuksensa jälkeen löytänyt töitä, hän päätti lähteä Yhdysvaltoihin vain 16-vuotiaana. Viranomaisten mukaan kyseessä oli laiton pako. Friedrich Trump vältti tällä tavoin kaksivuotisen pakollisen asepalveluksen.

Trumpista tuli Yhdysvaltojen kansalainen vuonna 1892, ja siitä lähtien hän käytti nimeä Frederick Trump.

Historoitsijoiden mukaan Frederickin ensimmäinen kiinteistöyritys oli hotelli, joka toimi myös bordellina kukoistavassa kultakaivoskaupungissa Monte Cristossa Washingtonin osavaltiossa. Kultakuumeen aikoina Trump jatkoi hotelli-, ravintola-, uhkapeli- ja ilotalobisneksiään ainakin myös Kanadassa.

Isoäiti perusti Trumpin imperiumin

Yhdysvalloissa Frederick Trumpista tuli pian hyvin varakas, minkä ansiosta hän pystyi silloin tällöin matkustamaan kotikyläänsä. Yhdellä tällaisella vierailulla vuonna 1901 hän tapasi 20-vuotiaan naapurintytön Elisabeth Christin ja rakastui.

Vuotta myöhemmin Trump palasi taas Kallstadtiin mennäkseen naimisiin kihlattunsa kanssa. Pariskunta muutti Yhdysvaltoihin. Elisabeth ei kuitenkaan tuntenut oloaan mukavaksi Yhdysvalloissa vaan ikävöi Kallstadtia.

Ylhäältä rinteestä kuvattuna aurinkoinen vehreä laakso, jossa vihreiden niittyjen keskellä näkyy punakattoinen kylä. Etualalla vihreitä lehtiä.
Kallstadt on idyllinen kylä keskellä laajoja viinitarhoja. Viininviljelyn toivat Etelä-Saksaan jo roomalaiset. Kuva: Anna Karismo / Yle

Trumpit palasivat Kallstadtiin ja halusivat asettua sinne pysyvästi. Vaikka Trump pystyi osoittamaan olevansa rikas, kansalaisuutta ei hellinnyt. Baijerilaisilla oli hyvässä muistissa hänen laiton pakonsa ja asevelvollisuudesta laistamisensa.

Trumpit häädettiin maasta vuonna 1905 ja pari asettui tyttärensä kanssa New Yorkiin. Kolme kuukautta myöhemmin syntyi Donald Trumpin isä, Frederick Christ Trump eli Fred C. Trump.

Isä-Frederickin kuoltua espanjantautiin vuonna 1918 Elisabeth-vaimo perusti lapsiaan varten New Yorkiin kiinteistöyhtiön, josta tuli Trumpin imperiumin kivijalka.