Cansu Özoglu ja Maiju Eronen saavat painaa tänään päähän valkolakin kuten yli 26 000 muutakin uutta ylioppilasta. Päällimmäisenä mielessä ovat helpotus ja haikeus.
Pienessä Siilinjärven lukiossa moni on kulkenut koulutietä rinnakkain vuosien ajan.
– Meillä on lukiossa tyyppejä, jotka ovat yläkoulusta tai alakoulusta asti olleet samalla luokalla tai ylipäänsä samassa koulussa, Özoglu toteaa.
Özoglu ja Eronen antavat videolla vinkkejä lukion aloittaville:
Eronen ja Özoglu ovat tuttuja jo päiväkodista, mutta ystävyys syveni yläkoulun lopussa. Eronen toivoo, ettei joutuisi Siilinjärveltä pois muuttaessaan olemaan täysin ilman lukioaikaisia ystäviään.
– Olisi kiva, jos edes joku olisi samassa kaupungissa.
Muutto ei ole kuitenkaan välttämättä edessä aivan heti. Özoglu ja Eronen ovat hakeneet opiskelemaan psykologiaa, jonne on hyvin vaikeata päästä. Yliopistosta riippuen vain noin 1–5 prosenttia hakijoista saa opiskelupaikan.
Molemmat ovat valmiita pitämään välivuoden, joita valtio on yrittänyt, ja yrittää yhä, vähentää.
Joka kolmas jatkaa suoraan opintoja
Yhä harvempi ylioppilas jatkaa opintoja heti lukion jälkeen.
Tilastokeskuksen tuoreimman, vuoden 2024 tilaston mukaan enää joka kolmas siirtyy lukiosta suoraan jatko-opintoihin, kun vielä vuonna 2010 näin teki noin 44 prosenttia uusista ylioppilaista. Samaan aikaan lähes neljännes tuoreista ylioppilaista ei edes hae jatko-opintoihin.
Vuoden 2020 opiskelijavalintauudistuksen oli määrä nopeuttaa toiselta asteelta valmistuneiden siirtymistä korkeakouluopintoihin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan todistusvalinta kasvattikin 19-vuotiaiden osuutta korkeakouluihin hyväksytyistä ja paikan vastaanottaneista.
Uudistus helpotti vastavalmistuneiden pääsyä korkeakouluihin, mutta siitä huolimatta välivuoden pitäminen on yleistynyt. Ristiriitaa voi selittää kymmenisen vuotta sitten käyttöön otettu ensikertalaisuuskiintiö. Se tarkoittaa sitä, että korkeakoulut ovat varanneet osan yhteishaun paikoista ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville. Edun menettää, jos ottaa paikan vastaan.
Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen professori Heta Tuomisen mukaan osa nuorista voi viettää useammankin välivuoden maksimoidakseen mahdollisuutensa päästä unelmiensa opiskelupaikkaan.
– Nuorille pitäisi kertoa enemmän, että ei valinta ole lopullinen eikä ehdoton. Monet ihmiset vaihtavat opiskelupaikkaa, ja se onnistuu kyllä ensikertalaisuuskiintiöistä huolimatta.
Tuomisen mukaan yksi välivuosi ei ole välttämättä huono asia. Se voi tulla tarpeeseen, jos lukio on ollut esimerkiksi rankkaa suorittamista. Välivuoden aikana kannattaa kokeilla avoimen yliopiston opintoja ja tutustua korkeakouluopiskeluun.
– Ongelma on, jos välivuosia kertyy monta. Kannattaa mieluummin kokeilla eri aloja kuin odottaa pääsyä yhdelle alalle, joka voi osoittautua pettymykseksi.
Selvät suunnitelmat välivuodelle
Cansu Özoglu ja Maiju Eronen eivät ole ensikertalaisuuskiintiöstä huolissaan.
– Uskon, että pääsen kouluun, olen ensikertalainen tai en, Eronen sanoo.
Heidän ylioppilastodistuksensa arvosanat eivät suoraan riitä psykologian opiskelupaikkaan, joten molemmat ovat menossa pääsykokeisiin.
Özoglu tavoitteli korkeampi arvosanoja ja aikoo ehkä käydä ensi keväänä uusimassa psykologian kokeen, jos ei pääse opiskelemaan. Välivuonna hän aikoo myös opiskella psykologian pääsykokeisiin, jatkaa junioreiden koripallovalmennusta ja etsiä töitä.
– Lukion toisesta luokasta asti olen tiennyt, että haen psykologiaan. Jos pääsen, niin pääsen, jos en, sitten pitää pitää välivuosia.
Eronen käy pääsykokeessa tutustumismielessä. Hänen todellinen päämääränsä on hakea ensi vuonna luokanopettajakoulutukseen.
Välivuonna hän toivoo tekevänsä töitä kaupassa ja kenties opiskelevansa avoimessa yliopistossa.
Eronen ja Özoglu aikovat ottaa kesällä rennosti. Mutta sitä ennen saavutusta juhlitaan ensin perheen ja sitten kavereitten kanssa Kuopion yössä.
– On vähän outoa, ettei hetkeen tarvitse opiskella. Aion nauttia tästä ajasta, Özoglu sanoo.