Lappi universitehta lea meroštallan iežas dutkamuššii golbma njunušsuorggi, main ovddidit máŋggadieđalaš ovttasbarggu golmma dutkanservošis. Njunušsurggiid válljejedje universitehta strategiijaid vuođul ja daid temáid leat dutkan Lappi universitehtas jo guhká.
Árktalaš nuppástus ja vuogáiduvvan -dutkanservoša jođiheaddji, professor Pigga Keskitalo oaidná máŋggadieđalašvuođa vejolašvuohtan ávkkástallat dieđalaš dieđu lassin maid servodaga árbedieđu ja vásáhusaid.
Su oainnu mielde máŋggadieđalaš dutkamii lea dárbu, vai gávdnet čovdosiid áigeguovdilis čuolmmaide, dego dálkkádatrievdamiii. Sii ohcet maid vugiid ceavzit boahttevuođas ja háliidit, ahte dain oidnojit eamiálbmogiid iežaset čovdosat.
Keskitalo oaidná, ahte sámedutkamis servodat galgá leat guovddážis go hábmejit dutkanulbmiliid ja jearaldagaid. Dutkamuš galggašii leat maid ávkin olbmuide ja servodagaide geaiguin barget ovttas.
– Muhto maiddái bajásgeassimis, dan suorggis mas mun eanemusat lean bargan, leat olu áššit: mo mii hábmet boahttevuođa ja makkár máhtolašvuođa dárbbut mis leat?
Háliidit láhččit saji nuorat dutkiide
Pigga Keskitalo jođihan dutkanservošis leat oktiibuot golbma dutki báikki rabas. Son sávvá, ahte fárrui ohcet maiddái nuorra boahttevaš dutkit.
– Okta fáddá guoská eamiálbmotpedagogihkkii dahje sámi bajásgeassimii, okta ealáhusaide ja goalmmát digitaliseremii ja lágalaš gažaldagaide, son čilge.
Keskitalo sávaldahkan livččege, ahte maid nuoraid ja eallilan olbmuid jietna beassá gullosii, go sii eai eai leat nu dávjá oidnosis ja gullosis.
