Baletin maailma jakautuu kesällä länteen ja itään. Globaali politiikka haastaa myös balettimaailman yhtenäisyyden.
Helsingissä käynnistyvän kansainvälisen balettikilpailun (HIBC) näyttämölle nousee enimmäkseen länsimaisia huippulupauksia, kun taas kuukautta myöhemmin Moskovan kuuluisa Bolshoi-teatteri isännöi omaa suurtapahtumaansa.
HIBC:n hallituksen varapuheenjohtaja, juristi Hannu Hyttinen vahvistaa, että kiristynyt maailmanpolitiikka heijastuu myös kansainvälisiin urheilu- ja kulttuuritapahtumiin.
– Kyllä voi sanoa, että rautaesirippu tuli takaisin balettiin. Käytännössähän Moskovaan ei ole nyt asiaa länsimailla.
Amerikkalaiset suuntaavat Helsinkiin
Kun Helsingin kansainvälisen balettikilpailun osallistujalista julkaistiin, yksi asia kiinnitti huomion: yhdysvaltalaisia kilpailijoita on tänä vuonna poikkeuksellisen paljon.
Helsinkiin haki ennätykselliset 230 tanssijaa 36 maasta, ja karsintojen jälkeen lopulliselle listalle valikoitui 76 tanssijaa 14 eri maasta. Heistä peräti 70 prosenttia saapuu länsimaista. Aasialaisia näyttää puolestaan olevan mukana hieman vähemmän kuin ennen.
Hakijoita saattaisi olla enemmänkin, mutta kisojen aikataulu kesäkuun alussa on monille hankala, sillä oopperatalojen esityskausi on vielä kesken.
Helsingin tuomaristossa istuva tanssilegenda, Georgian valtionbaletin taiteellinen johtaja Nina Ananiasvili näkee yhdysvaltalaisten ryntäyksen taustalla työllisyystilanteen.
Hän on itse tehnyt ainutlaatuisen uran uuden rautaesiripun molemmin puolin kuuluisan Bolshoi-teatterin ja American Ballet Theatren primaballerinana.
– Yhdysvalloissa balettiryhmien määrä on vähentynyt, ja nuoret etsivät töitä Euroopasta. Eurooppalaisten ryhmien taiteelliset johtajat voivat helposti matkustaa Suomeen ja löytää kilpailusta tanssijoita ja koreografeja, joista he pitävät, Ananiasvili taustoittaa.
Moskovassa järjestetään ”baletin olympialaiset”
Vuonna 2022 Moskovan kansainvälisiä balettikisoja boikotoitiin laajasti, koska Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.
Nyt kilpailun järjestäjä sanoo kutsuneensa ”baletin olympialaisiin” tanssijoita 30 eri maasta, myös tutuista länsimaista, kuten Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Kanadasta, Ranskasta ja Ruotsista. Julkista nimilistaa ei kuitenkaan ole nähtävillä, eikä Yle ole pyynnöstä huolimatta saanut sitä haltuunsa.
Hyttinen arvioi ulkomaalaisten osallistujien olevan luultavasti opiskelijoita, joilla on jo side maahan.
Yksikään kilpailu ei ole koskaan määrittänyt, eikä määritä, maailmanjärjestystä tanssitaiteessa.
Nina Ananiasvili, baletinjohtaja
Miljoonat ruplat houkuttimena
Yksi Moskovan houkuttimista on raha. Kilpailun pääpalkinto on peräti 7,5 miljoonaa ruplaa, eli noin 88 000 euroa. Helsingin kilpailun pääpalkintosumma on 20 000 euroa. Helsingissä seniorisarjan ykkössijat palkitaan 10 000 eurolla, kun Moskovassa vastaava palkintosumma on 27 000 euroa.
Venäjällä balettia on pitkään käytetty pehmeän vallan välineenä. Venäjän valtion ja kulttuuriministeriön rahoittaman kilpailun on tarkoitus näyttää, että Venäjä määrittää yhä säännöt.
Tätä helpottaa se, ettei balettimaailmassa ole urheilun kaltaista katto-organisaatiota, joka määräisi yhteiset säännöt. Moskovan kisan jurya johtaa Bolshoin tähtiballerina Svetlana Zaharova, joka tunnetaan Vladimir Putinin avoimena tukijana, entisenä duuman jäsenenä ja nykyisenä Bolshoi-balettiakatemian rehtorina.
Tuomaristo on koottu pääosin Venäjän poliittisten liittolaisten ja BRICS-maiden edustajista.
Tämän vuoden Moskovan kilpailu on omistettu Bolshoin neuvostoajan legendaariselle koreografille Juri Grigorovitšille, joka menehtyi viime vuonna 98-vuotiaana.
Moskovan kilpailun järjestäjien julkaisemassa virallisessa lausunnossa Grigorovitš lausuu kisan poliittisesta merkityksestä: ”Jokainen uusi tapaaminen merkitsee uutta virstanpylvästä baletin kehityksessä ja määrittää tavallaan maailmanjärjestystä tanssitaiteessa.”
Helsingin tuomaristossa istuva Ananiasvili – joka itse voitti urallaan Moskovan kultamitalin – tyrmää poliittisen uhon.
– Yksikään kilpailu ei ole koskaan määrittänyt, eikä määritä, maailmanjärjestystä tanssitaiteessa. On naurettavaa väittää sellaista. Aiemmin kilpailut olivat syvästi politiikan ja ideologian kyllästämiä. Nykyisin niiden on tarkoitus olla ammatillisia tapahtumia.
Tanssijat puntaroivat arvoja
Erityisen mielenkiintoisen tilanteesta tekee aasialaisten tanssijoiden rooli. Etelä-Korea, Japani ja Kiina ovat edustettuina molemmissa kilpailuissa. Moni eurooppalainen pohtii eettisyyttä, kun taas aasialaista nuorta saattaa houkutella Moskovan miljoonat ruplat.
Menestyminen Bolshoin kilpailussa on myös aiemmin taannut statuksen, joka on auttanut nousemaan huipulle.
Videolla toimittaja Jenny Jägerhorn kertoo kolme kiinnostavaa faktaa baletista (kuvaaja Niko Huusko):
Ananiasvili muistuttaa, että monissa Aasian maissa balettioppilaat myös koulutetaan venäläisen Vaganova-metodin mukaan.
– Se on luultavasti yksi selitys aasialaisten määrälle Moskovassa. Lisäksi Venäjällä on paljon balettiryhmiä, eli mahdollisuuksia löytää töitä.
Hyttinen muistuttaa käytännön politiikasta, kuten viisumeista: kiinalaisten on huomattavasti helpompi päästä Venäjälle kuin länteen, sillä maiden välillä on käytössä viisumivapaus.
Helsingissä itänaapurin palkintorahoilla ei kuitenkaan päätä vaivata.
– Me ei oikeastaan ajateltu koko Moskovan kilpailua. Tehdään tämä Helsinki nyt, Hyttinen sanoo.
Maailmantilanne painaa silti taustalla.
– En halua nähdä uuden rautaesiripun laskeutumista, kuten ei kukaan normaali ihminen. Mutta nykyisessä hulluksi tulleessa maailmassa mitään ei voi enää sulkea pois, sanoo Ananiasvili.
Helsingin kansainvälinen balettikilpailu käynnistyy 28.5, ja kaikki erät on katsottavissa Yle Areenassa. Voittajat julkistetaan 5.6. gaalassa, jonka Yle lähettää viivästettynä suorana Teema-kanavalla kello 20.00 alkaen sekä Yle Areenassa kello 19.00 alkaen.
Kaikki lähetykset ovat katsottavissa täältä:
