Suurin osa Suomen paikallismuseoista valmistautuu kesän sesonkiin, mutta Panimomuseossa Iisalmessa on eletty kiireistä aikaa viimeiset pari vuotta.
Museo on Suomen ainoa yleisölle auki oleva panimoteollisuuteen keskittyvä museo. Se koki suuren muutoksen, kun näyttely nykyaikaistettiin perusteellisesti. Museota ylläpitää Olvi-säätiö, joka on panimoyhtiö Olvin enemmistöomistaja.
Säätiö uudisti museota puolella miljoonalla eurolla. Satsaus kannatti, koska remontin jälkeen siitä on tullut Ylä-Savon suosituin matkailukohde. Vastaavaa kohdetta ei ole alueella.
Ennen piipahdettiin, nyt tullaan linja-autolla
Koskaan aikaisemmin museossa ei ole käynyt niin paljon ryhmiä kuin nyt. Esimerkiksi viime vuonna museoon tutustui noin 200 opastettua ryhmää.
Todellista kävijämäärää on vaikea arvioida, koska paikkaan voi tutustua omatoimisesti.
Nykyiselle paikalleen museo avautui 1990-luvun puolivälissä. Ennen uudistusta ihmiset kävivät lähinnä lounastamassa viereisessä ravintolassa ja piipahtivat samalla museossa. Nyt tilanne on kääntynyt toisinpäin.
Ravintolapäällikkö Tiina Heikkinen on seurannut asiakasvirtaa kymmenen vuoden ajan.
Videolla Tiina Heikkinen kertoo alkuvuoden kävijöistä.
Panimomuseon uudistuminen sai alkunsa, kun Olvi-säätiön asiamies Mervi Toivainen kuuli kävijöiden kauhistelevan vanhaa museota.
– Kävijä totesi, että on käynyt vain yhdessä museossa, jossa oli karmivampaa. Se oli Dracula-museo Transylvaniassa.
Tuolloin hän päätti, että säätiön on satsattava omaan museoonsa. Säätiö oli juuri päättänyt rahoittaa Ylä-Savon kotiseutumuseon remontin ja tutkimuksen alueen historiasta.
Kysymykset liittyvät jopa maailmanpolitiikkaan
Museon opastukset hoitaa Ylä-Savon oppaat -yhdistys. Opas Anja Kauppinen kertoo, että talvella kävijöitä on vähemmän, mutta esimerkiksi kesällä heitä saattaa tulla kahdella linja-autolla sata henkeä kerrallaan.
– Ryhmät ovat sokkomatkalaisia, eläkeläisiä, tyky-päivien viettäjiä ja olutseuralaisia, Kauppinen kertoo.
Tämän lisäksi museossa käy paljon koululuokkia.
Kauppisen mukaan kävijöitä kiinnostavat esimerkiksi oluen panemiseen liittyvät yksityiskohdat ja Olviin liittyvät yritystiedot, kuten työntekijöiden määrä. Usein kysymykset liittyvät myös Olvin laajentumiseen ja yritystoimintaan Valko-Venäjällä.
Videolla Anja Kauppinen kertoo, kuinka hän vastaa näihin ajankohtaisiin kysymyksiin.
Linkki yhteiskunnallisiin muutoksiin kiinnostaa
Suomen kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Marika Punamäen mukaan ihmisiä kiinnostavat juuri sellaiset paikallismuseot, jotka onnistuvat yhdistämään suuret yhteiskunnalliset muutokset omaan paikalliseen näkökulmaan.
Punamäen mukaan paikallisuus voi olla kävijöille uutta.
– Jollekin Italian renessanssi voi olla tutumpi kuin paikallismuseo.
Museoviraston erityisasiantuntija Marianne Koski sanoo, että parhaimmillaan paikallismuseo on matalan kynnyksen kulttuurin lähipalvelu, jossa paikalliset asukkaat ja matkailijat voivat oppia, osallistua ja viihtyä erilaisten tapahtumien ja sisältöjen parissa.
Kosken mukaan kasvanut kiinnostus johtuu lisääntyneestä kotimaan matkailusta sekä paikallismuseoiden kehittämisestä ja niiden näkyvyyden parantamisesta.
Yhteistyö yritysten välillä syvenee
Pohjois-Savossa alkoi keväällä teolliseen matkailuun liittyvä hanke, jossa Olvi-säätiö on mukana. Mervi Toivainen odottaa hankkeelta eniten yhteistyötä, jonka seurauksena alueelle saataisiin rakennettua yhteisiä matkapaketteja.
– Harva asiakas tulee alueelle pelkästään yhtä asiaa varten.
Uusi käyntikohde rakentuu pian Olvin naapuritontille, missä sijaitsee kaiutinvalmistaja Genelec. Genelec rakentaa kevääseen 2027 mennessä koulutus- ja elämyskeskuksen.
Olvi-säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Timo Hortling uskoo, että olut ja museo ovat hyvä yhdistelmä.