Sodassa on harvoin todellisia voittajia. Hormuzinsalmen kriisistä hyötyvät kuitenkin taloudellisesti monet tahot.
Sellaisia ovat esimerkiksi Pakistan Etelä-Aasiassa ja Guyana Etelä-Amerikassa.
Pakistanin satamat takovat ennätystulosta. Maa on nostanut profiiliaan myös rauhanvälittäjänä Iranin, Israelin ja Yhdysvaltain sodassa.
Atlantin rannalla sijaitseva pieni Guyana puolestaan toimittaa nyt öljyä maailmanmarkkinoille ennätystahdissa.
Pakistanin satamat olivat nousukiidossa jo ennen Hormuzinsalmen kaaosta. Viime vuonna maan satamat ja merenkulkuala tekivät huipputuloksen. Voitot olivat viime vuonna ennätykselliset 360 miljoonaa dollaria, kertoo Arab News-sivusto.
Iranin sota on lisännyt Pakistanin satamien kassavirtaa entisestään.
Esimerkiksi Karachin jättimäinen satama käsittelee enimmillään 54 miljoonaa tonnia rahtia vuorokaudessa. Konttialuksia satama ottaa vastaan jopa kymmenen päivässä.
Tärkein syy poikkeukselliseen vilkkauteen on Hormuzinsalmen liikenteen tyrehtyminen. Esimerkiksi satamat Yhdistyneiden arabiemiraattien Fujairahissa ja Khor Fakkanissa sekä Omanin Salalahissa ovat hiljentyneet. Varustamot ja öljy-yhtiöt reitittävät aluksia uudelleen juuri Pakistaniin.
Vertailun vuoksi: Helsingin Vuosaaren satamassa käsitellään rahtia noin 14 miljoonaa tonnia vuodessa, kertoo muun muassa Logistiikan maailma.
Pakistan on myös laskenut satamamaksuja ja käsittelykustannuksia Karachissa ja muissa suursatamissaan houkutellakseen nostokurkien alle entistä enemmän aluksia.
Etelä-Amerikan Norja on kovassa nosteessa
Myös 800 000 asukkaan Guyanalle Hormuzinsalmen sulku on lottovoitto. Öljyn barrelihinnan kallistuminen noin 60 dollarista yli sadan dollarin kasvattaa Atlantin rannalla sijaitsevan pikkuvaltion tuloja. Kun ohjukset lentävät Persianlahdella, Guyanan rauhallinen ja maantieteellisesti helposti saavutettava sijainti kiinnostaa energia-alan toimijoita.
Guyanalla meni lujaa tosin jo ennen Iranin sotaa. The Economist -lehti kertoo, että vuonna 2019 merenpohjasta löydetyt kentät ovat runsaita ja suhteellisen helposti saavutettavissa.
Uusia esiintymiä otettiin käyttöön juuri ennen Iranin kriisin puhkeamista.
Guyanan valtio saa niin paljon tuloja, että maassa kaavaillaan pitkän tähtäimen rahastoja asukkaiden hyväksi Norjan malliin. Yhdysvaltalainen öljyjätti Exxon korjaa valtaosan voitoista, mutta edullisilla sopimuksilla myös Guyanaan jää dollareita. Kohentunut talous on siivittänyt suuria infrahankkeita. Valtatie Brasiliaan on valmistunut ja silta yli maata halkovan Demerara-joen rakenteilla.
Myös Guyana nostaa profiiliaan kansainvälisesti.
Presidentti Irfaan Ali sai syyskuun 2025 vaaleissa torjuntavoiton äärioikeistosta, jota sijoittajat karsastavat. Presidentti Ali on profiloitunut myös ilmastokysymyksissä. Hän vakuutti Brasilian Belémin ilmastokokouksessa, että öljytuloja käytetään ilmastonmuutoksen sopeutustoimiin.
Myönteinen uutinen Guyanalle oli myös pitkäaikaisen arkkivihollisen Venezuelan presidentin Nicolás Maduron tammikuinen pidätys ja kuljetus Yhdysvaltoihin. Naapurimaat ovat kiistelleet maanomistuksesta öljyvaroistaan tunnetulla Esequibon alueella. Maduro uhkaili naapuriaan jopa sotilaallisilla toimilla alueliitoksen varmistamiseksi.
Myös aluevesirajat ovat hiertäneet naapurusten suhteita. Kun Venezuela on heikentynyt entisestään, Guyana voi jatkaa rauhassa kaasuvarojen etsintää esimerkiksi Stabroekin valtaisalla kentällä Atlantilla.
Öljyn ja kaasun tuomat tulot ovat Guyanalle kipeästi tarpeen. Elinkustannukset ovat kallistuneet viidessä vuodessa nekin ennätystahtia, peräti 75 prosenttia.
