Yrjö ja Hanna hoivan hoivakodeissa on ongelmia eri puolilla Suomea, käy ilmi Ylen selvityksestä.
Yle uutisoi aiemmin yhtiön Hämeenlinnassa sijaitsevan Päivärinteen palvelutalon vuosia jatkuneista laiminlyönneistä. Hämeenlinnan ongelmat eivät ole yksittäistapaus, vaan samantapaisia epäkohtia on havaittu valtaosassa yhtiön hoivakoteja.
Pahimmillaan ne ovat uhanneet asukkaiden terveyttä. Päivärinteen asukkaat eivät ole saaneet aina lääkkeitään ajoissa, tai heille on annettu vääriä lääkkeitä. Vanhuksille ovat myös antaneet lääkkeitä henkilöt, joille ei ole siihen vaadittua lupaa.
Yrjö ja Hanna hoivan nettisivujen mukaan sillä on 15 vanhusten ympärivuorokautista hoivaa ja yhteisöllistä asumista tarjoavaa yksikköä. Kahden yhtiön hoivakodin toiminta on aiemmin keskeytetty.
Yle sai hyvinvointialueilta valvonta-asiakirjat 12 yksiköstä. Ongelmia on ollut 11 yksikössä. Niistä vain Kajaanissa sijaitseva Onnela-koti selvisi puhtain paperein.
Ongelmia on ollut ainakin Helsingissä, Eurassa, Iitissä, Rovaniemellä, Turussa, Tuusulassa, Hämeenlinnassa ja Akaassa. Samat ongelmat esiintyvät monessa yksikössä.
Yrjö ja Hanna hoivan toimitusjohtaja Sari Laakso kertoo, että hoivakodeissa olleet ongelmat on korjattu.
Yrjö ja Hanna hoivan omistavat Yrjö ja Hanna -säätiö yhdessä yksityishenkilöiden kanssa. Säätiö on yhtiöittänyt hoivakotitoimintansa, ja tätä kokonaisuutta pyöritetään Yrjö ja Hanna Hoivan nimellä.
Lääkekaapille vapaa pääsy
Asukkaiden tarvitsemien lääkkeiden listauksissa on ollut virheitä useissa yksiköissä. Lääkekaapin avaimet ovat olleet lukitsemattomassa laatikossa, eli niihin on voinut päästä käsiksi kuka tahansa. Lääkkeitä on säilytetty väärässä lämpötilassa ja jaettu paljain käsin eikä lääkejätettä ole eroteltu käytössä olevista lääkkeistä.
Henkilökuntaa ei ole ollut aina riittävästi. Yöaikaan paikalla on ollut toisinaan vain yksi työntekijä, joka on ravannut eri yksiköiden välillä. Useassa hoivakodissa on tehty töitä vajaamiehityksellä. Työntekijät ovat tehneet toisinaan ylipitkiä vuoroja tai tulleet töihin vapaapäivänään.
Pihlajakodissa Turussa yövuorossa lääkehoidosta on vastannut opiskelija yksin ilman lääkelupaa. Työntekijöiden viranomaiselle tekemän ilmoituksen mukaan lääkevirheitä tapahtuu paljon, mutta esihenkilöt eivät puutu niihin.
Asukkaille ei ole järjestetty tarpeeksi ohjelmaa eikä ulkoilua. He ovat joutuneet olemaan pitkiä aikoja yksin sängyssä. Hoitosuunnitelmat ovat olleet vanhentuneita. Hoitajat ovat keskittyneet kirjauksissa omiin tekemisiinsä eivätkä asukkaiden havainnointiin ja vointiin.
Useimmat Ylen selvittämät ongelmat ovat vuosilta 2022–2026, joten osa niistä on ehkä jo korjattu. Monissa paikoissa laiminlyönnit ovat jatkuneet vuosia.
Yle ei saanut kolmen yhtiön hoivakodin valvontapapereita Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta ennen jutun julkaisua.
Vanhusten toimintaa rajoitettu ilman perusteluja
Monissa yhtiön hoivakodeissa vanhusten toimintaa on rajoitettu sitä perustelematta. Tällaisia rajoitustoimia ovat esimerkiksi pyörätuolista putoamisen estävä haaravyö ja riisuutumisen estävä hygieniahaalari.
Rajoitusten käyttäminen on voitu sallia jopa kuukausien ajan tai toistaiseksi, vaikka näitä keinoja saisi käyttää vain lyhytaikaisesti ja välittömään tarpeeseen. Toisinaan rajoituksista ei ole tehty vaadittuja kirjauksia eikä lääkäri ole allekirjoittanut lupaa.
Lisäksi yhtiöllä oli pitkään käytössä virheellinen linjaus, jonka mukaan rajoitustoimet sallittiin myös niin sanotussa yhteisöllisessä asumisessa eli omissa asunnoissaan asuviin vanhuksiin. Yhtiö poisti kohdan omavalvontasuunnitelmasta, kun hyvinvointialue huomautti asiasta.
Aliravittuja ja ylilääkittyjä vanhuksia
Osa hoivakotien asukkaista on ollut valvonta-asiakirjojen mukaan aliravittuja tai vaarassa ajautua aliravitsemukseen.
Näin on ollut esimerkiksi Iitissä sijaitsevassa Ehtookodissa, jossa hyvinvointialueen valvoja kiinnitti huomiota kahden eri vuoden aikana myös siihen, että yksikössä lääkittiin vanhuksia rauhoittavilla ja unilääkkeillä enemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin.
Samassa yksikössä vanhus oli yrittänyt riistää itseltään hengen kietomalla sukkahousut kaulansa ympärille.
Hoivakodit raportoivat ongelmista epäilyttävän vähän
Hyvinvointialueet saavat tietoa hoivakotien epäkohdista muun muassa poikkeamailmoitusten kautta. Poikkeama pitää kirjata esimerkiksi silloin, jos vanhuksen hoidossa tapahtuu jonkinlainen virhe tai asiakasturvallisuus vaarantuu.
Monessa Yrjö ja Hanna hoivan hoivakodeista valvoja kiinnitti huomiota siihen, että poikkeamailmoituksia kirjataan liian vähän. Valvojat eivät siis pitäneet uskottavana, että arki hoivakodeissa sujuu niin ongelmattomasti kuin raportit antavat ymmärtää.
Poikkeamien ilmoittaminen on tärkeä osa hoivakotien oman toiminnan valvontaa. Sama koskee omavalvontasuunnitelmia, joissa oli myös monissa paikoissa puutteita tai jopa lainvastaisia ohjeita.
Hoivakoteja valvotaan harvoin
Hyvinvointialueet ovat valvoneet yhtiön hoivakoteja pääosin ennalta ilmoitetuin valvontakäynnein. Valvontakäyntejä on tehty noin kerran vuodessa, mutta joillain alueilla tätäkin harvemmin. Välillä valvontaa on tehty vain lukemalla hoivakotien asiakirjoja.
Jos hoivakodeista on löytynyt epäkohtia, ne on kuitattu pyynnöllä korjata asiat.
Tyypillisesti valvontakäynneillä haastateltiin vain hoivakodin johtajaa tai muita esihenkilöasemassa olevia. Työntekijöitä tai hoivakotien asiakkaita kuultiin harvakseltaan, vaikka nämä sitä toivoivat.
Turussa sijaitsevan Pihlajakodin työntekijät tekivät aluehallintovirastoon epäkohtailmoituksen, koska hoivakodissa oli monenlaisia ongelmia esimerkiksi työntekijöiden riittävyyden ja potilasturvallisuuden kanssa.
Epäkohtailmoituksessa työntekijät kirjoittivat valvojille, että ”olette käyneet täällä muutaman kerran, ja ennen tuloanne esimiehet käyvät siivoamassa toimiston ja korjaamassa kaikkia puitteita vain näyttääkseen, että kaikki on kunnossa, olematta kunnossa kuitenkaan.”
Toimitusjohtaja: Hoivakotien puutteet on korjattu
Yrjö ja Hanna hoivan toimitusjohtaja Sari Laakso myöntää, että heidän hoivakodeissaan on ollut puutteita. Hänen mukaansa ongelmat on korjattu.
– Olipa kyseessä Yrjö ja Hanna hoivakoti tai jokin muu hoivakoti, niin poikkeamia tapahtuu. Ne korjataan, syyt selvitetään ja jatketaan korjatuilla toiminnoilla.
Laakso kertoo, että ongelmien korjaaminen vaatii aina aikaa ja kehitys tapahtuu usein aaltomaisesti.
– Päästään eteenpäin ja sitten tulee taas takapakkia, kunnes taas mennään eteenpäin.
Hoivakotien ongelmia on pyritty Laakson mukaan korjaamaan henkilöstön ja johtajien säännöllisellä koulutuksella sekä palautekulttuurin kehittämisellä.