Uusi opintoseteli on tervetullut uudistus opintojen järjestäjien näkökulmasta. Kolmivuotisen kokeilun toivotaan alkavan jo tänä syksynä.
Etelä-Pohjanmaan opiston rehtori ja Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Kyösti Nyyssölä kertoo, että yhdistys on ollut mukana kehittämässä opintoseteliä yhdessä Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa.
– Kansanopistot ovat tehneet vuosikymmeniä yhteistyötä avoimien yliopistojen kanssa, Nyyssölä muistuttaa.
Nyyssölän mukaan tavoite on hyvä, mutta kehittämisen varaa vielä jäi.
– Eniten huolettaa juuri toiselta asteelta valmistuneen tuki ja ohjaus korkeakouluopintoihin.
Vuosittain noin 21 000 uutta ylioppilasta ja 3 250 ammatillisen tutkinnon suorittanutta jää vaille hakemaansa opiskelupaikkaa korkeakoulussa.
Myös rahoitus askarruttaa. Nyt raha menee korkeakouluille ilmoittautumisten – eikä tehtyjen opintopisteiden – perusteella.
Nyyssölän pelko on, että opintoihin ilmoittaudutaan, mutta lopulta mitään ei saada maaliin.
– Pidän tärkeämpänä, että tehdään yksi opintopiste valmiiksi, eikä vain ilmoittauduta 30:een.
Ammattikorkeakouluille pilotti on tervetullut
Ammattikorkeakouluissa opintoseteli saa myönteisen vastaanoton.
Kokkolalaisen Centria-ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Huttula pitää aloitetta hyvänä. Se voi tuoda työkaluja nykyisen valintajärjestelmän kehittämiseen.
– Sen avulla saadaan paljon uutta tietoa nuorten opinpolun esteistä ja haasteista. Kokeilut ovat itse asiassa turhan vähän käytetty väline kehittää tai uudistaa koulutusjärjestelmää, Huttula kommentoi.
Myös Seinäjoen ammattikorkeakoulussa (Seamk) on tavoitteena ottaa opintoseteli käyttöön elokuussa.
– Kokeilu madaltaa osallistumisen kynnystä ja tekee korkeakouluopinnoista saavutettavampia, Seamkin jatkuvan oppimisen päällikkö Annika Pöytälaakso linjaa.
Samalla kokeilu voi vahvistaa nuorten opiskeluvalmiuksia, uskoo Pöytälaakso.
Opintosetelillä on kuitenkin Huttulan mukaan omat rajoitteensa. Se koskee vain osaa opintojen ulkopuolella olevaa nuorisojoukkoa.
– Kampanja kuitenkin nostaa nuorten tilanteen ja haasteet opiskelupaikan saamisessa kansalliseen keskusteluun, mikä on varmasti hyvä, Huttula pohtii.
Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Hannu Vahtera on samalla, varovaisen myönteisellä kannalla. Seteli tuo monia mahdollisuuksia, mutta esimerkiksi opiskelijan toimeentuloon liittyviä haasteita se ei ratkaise.
– Nämä opinnot eivät oikeuta opiskelijaa opintotuen piiriin. Lisäksi avoimen väylä ei automaattisesti tarkoita helppoa reittiä tutkinto-opiskelijaksi.
Myös sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja mahdollisuus kiinnittyä opiskelijaryhmiin on asia, mitä varmasti on syytä seurata, arvelee Vahtera.
Yliopistoille myös markkinointimahdollisuus
Vaasan yliopistossa opintosetelin tuloa odotetaan innostuneina.
Vararehtori Tanja Risikko näkee opintoselissä myös yliopistoille mahdollisuuden tuoda omaa tarjontaansa paremmin esille.
– Voimme näyttää, että tätä meillä voi opiskella ja saada sitä kautta motivoituneita opiskelijoita.
Myös Risikko toivoo kynnyksen opintoihin madaltuvan. Tavoitteena on, että nuoret pääsevät nykyistä nopeammin korkeakouluopintoihin ja kohti tutkintoa. Toiveissa on vähentää turhien välivuosien määrää.
Välttämättähän ihminen ei siinä vaiheessa tiedä, mikä on oikea ala ja jää odottamaan sitä ensisijaista paikkaa, sanoo Risikko.
– Tällä annetaan mahdollisuus kokeilla ja mahdollisesti edetä oikeaan väylään.
Risikko pitää myös tärkeänä ohjausta avoimessa yliopistossa opiskelunsa aloittaville. Vaasan yliopisto on saanut siitä hyvää palautetta.
– Tätä pidän hirveän tärkeänä. Ainoastaan se, että pääsee kurkistamaan kursseja ja eri aloja, ei välttämättä riitä.