Vielä muutama vuosi sitten täysin itsenäisesti toimiva maatalousdrooni kuulosti scifi-elokuvalta. Nyt tekniikka on kypsynyt ja Tammelassa Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan taivaalla pörräsi toukokuun viimeisellä viikolla iso robottidrooni töissä.
Sadan metrin korkeudessa työskentelevä drooni keräsi itsenäisesti dataa Mustialan pelloilta, joilla kasvaa muun muassa kevätohraa, syysruista ja nurmea.
Lennon jälkeen drooni laskeutui kauniisti omaan laatikkoonsa, säänkestävään latausasemaan, joka suojaa droonin ja lataa sen akut automaattisesti ennen seuraavaa lentoa. Droonin keräämä tieto puolestaan singahti pilvipalveluun, missä data jäi odottamaan tutkijoiden analysointia.
Laitevalmistaja, suomalainen teknologiayhtiö Rumble Tools valvoi ja ohjasi itsenäisesti toimivan droonin työskentelyä Imatralta.
Pellon pientareella robottidroonin testilentoa seurasi viiden miehen ryhmä. Mukana olivat Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jere Kaivosoja, Maanmittauslaitoksen tutkija Roope Näsi sekä asiantuntijat Hämeen ja Jyväskylän ammattikorkeakouluista.
Miehet ovat mukana Made eli Maatalouden digitaalisten ekosysteemien innovatiiviset palveluratkaisut -hankkeessa, joka on alkanut tänä vuonna.
Älymaatalous on tulevaisuutta
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jere Kaivosoja kertoo, että autonomisten etävalvonnassa toimivien droonien tutkiminen (Made-hanke) on osa isompaa tutkimuskokonaisuutta, jossa etsitään älymaatalouden ratkaisuja.
– Kaikki automaatiokehitys, jolla tuotamme lisätietoa, on älymaataloutta, sanoo Kaivosoja.
Itsenäisesti toimivat robottidroonit voivat auttaa tulevaisuuden viljelijöitä monin tavoin. Droonin voi ohjelmoida keräämään tietoa esimerkiksi pellon rikkakasveista, tuholaisista tai lannoitustarpeesta.
Erikoistutkija Jere Kaivosoja kertoo, että tutkijat etsivät droonin datasta tietoa kasvulähdön onnistumisesta, kasvustojen tasaisuudesta ja mahdollisista ongelmapaikoista, joissa vilja ei ole lähtenyt kasvamaan.
– Älyteknologialla voidaan vähentää esimerkiksi satovahinkojen riskiä, kun droonit keräävät ajankohtaista tietoa kasvutilanteesta, Kaivosoja sanoo.
Miten kauan Mustialasta kerätyn datan analysointi kestää?
– Kun katsotaan helppoja asioita, niin niiden analysointi onnistuu automaattisesti pilvilaskentana. Me tutkijat tarkastelemme tarkemmin droonin keräämiä aineistoja, joten tässä vielä ennen kesälomia ihmetellään tuloksia, Kaivosoja sanoo.
Droonilla tarkka lentosuunnitelma
Maamittauslaitoksen paikkatietokeskuksen vanhempi tutkija Roope Näsi kertoo, että Rumble Tools on kehittänyt Tammelassa lennätetyn droonin varta vasten maatalouskäyttöön sopivaksi.
Itsenäiseen työskentelyyn ohjelmoidulle droonille laaditaan tarkka lentosuunnitelma. Maanmittauslaitoksen omistamaan drooniin on Näsin mukaan lisätty multispektrikamera ja tarkka paikannusjärjestelmä. Tammelan testilennot sujuivat mukavasti.
– Tuuli oli välillä kovaa. Sovimme varmuuden vuoksi, että jos tuuli on yli 15 metriä sekunnissa, niin silloin ei lennetä, Näsi sanoo.
HAMKissa opettava maatalousteknologian lehtori Timo Teinilä seuraa hanketta, vaikka autonomisen maatilan toteutuminen koko Suomessa on vielä kaukana.
Maatiloilla traktori ja työkone jo juttelevat keskenään ja pilvipalvelusta tulee tietoa viljan maailmanmarkkinahinnasta ja säätiedosta.
Teinilän mukaan drooni voisi kerätä esimerkiksi aikasarjoja eri vuosilta ja eri kasvustoista, jolloin maanviljelijän päätösten tukena olisi pitkäaikaista tietoa.
– Voisi ajatella, että viljelijä saa tietää sääasemalta, että ilmanpaineen mukaan tulee kuiva kesä ja kylvökone käskisi kylvämään vähän syvemmälle, Teinilä sanoo.
Kymmenen vuoden päästä Mustialan taivaalla saattaa surista jo kokonainen laivue itsenäisiä drooneja. Siihen asti tutkijat ihmettelevät, mitä kaikkea laatikossa asuva drooni paljasti Tammelan pelloista.