Opetusministeriö on saanut valmiiksi selvityksensä koulujen kesälomien siirtämisestä. Ehdotettu malli lyhentäisi kesäloman vähimmäiskeston yhdeksään viikkoon ja siirtäisi sen alkua kahdella viikolla kesäkuun puoliväliin.
Huhtikuun lopulle tulisi uusi lomaviikko. Vähintään viikon mittaiseksi esitetty kevätloma edellyttää muiden lomien lyhentämistä, sillä koulupäivien määrä säilyy esityksessä nykyisellään eli 190:ssä.
Huhtikuun uuden loman tarkoitus on keventää kevätlukukautta, joka venyisi kesälomien siirtyessä vielä nykyistäkin pidemmäksi.
– Lomien jaksottuminen tasaisesti lukuvuoden aikana tukisi oppilaiden palautumista, lepoa ja virkistymistä, ministeriön selvitys perustelee.
Opetuksen järjestäjillä säilyisi kuitenkin mahdollisuus pitää kesäloman pituus ennallaan. Tällöin uuden kevätloman vaatimat lomapäivät pitäisi hankkia lyhentämällä vastaavasti esimerkiksi joulu-, syys- tai talvilomia. Kesälomaa on jo nyt lyhennetty, jotta on saatu tilaa syyslomalle.
”Parantaisi hyvinvointia”
Ministeriö on tehnyt selvityksen virkatyönä opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) pyynnöstä. Adlercreutz ehdotti koulujen kesälomien siirtoa viime keväänä. Uutta huhtikuun lomaviikkoa hän väläytti toukokuun alussa. Selvityksen uusi tieto on, että samalla kesäloma voisi lyhentyä.
Adlercreutz korostaa, että kesäloman lyhentäminen olisi seurausta uudesta kevätlomasta, koska koulupäivien määrää ei haluta vähentää.
– Sen lyhentäminen ei ole tässä nyt se keskeinen fokus, eikä oikeastaan fokus ollenkaan, ministeri sanoo.
Hänen mielestään kesäloman myöhentäminen parantaisi perheiden jaksamista, sillä vanhempien olisi helpompi ajoittaa kesälomansa koulujen kesäloma-ajalle. Etenkin yrityksissä loma-ajat seuraavat usein muun Euroopan tahtia, joka painottuu loppukesään.
Lomajaksojen sijoittuminen nykyistä tasaisemmin myös parantaisi oppilaiden jaksamista, ministeriö toteaa.
Opetusministeriön muistio lähtee nyt lausuntokierrokselle. Lomien siirto ei ole hallitusohjelmassa, joten sen eteneminen tällä hallituskaudella vaatisi hallituspuolueiden yhteistä päätöstä. Perussuomalaiset ja KD ovat suhtautuneet asiaan varauksella.
Adlercreutz kertoo keskustelleensa asiasta hallituskumppanien kanssa, mutta ei halua avata keskustelujen sisältöä. Asiasta olisi hänen mukaansa mahdollista saada hallituksen esitys vielä tällä kaudella jos poliittinen yhteisymmärrys löytyy.
Joka tapauksessa Suomen kesäloma-aikataulu siirtyy eurooppalaiselle linjalle ennemmin tai myöhemmin, ministeri sanoo.
– Jotta tämä etenisi, pitäisi olla poliittinen sopu. Oma tavoitteeni on tuoda konkretiaa keskusteluun, käynnistää tästä keskustelua, ja toivon, että se on avointa ilman ennakkoasetelmia, Adlercreutz sanoo.
On poikkeuksellista, että lausuntokierrokselle lähetetään muistion kaltainen keskustelunavaus. Adlercreutz puolustaa menettelyä sillä, että se lisää valmistelun avoimuutta.
Opettajien ammattijärjestö on vastustanut lomien siirtoa, ja matkailuala kannattanut sitä. Maaseudun Tulevaisuuden viime vuonna teettämässä kyselyssä 37 prosenttia suomalaisista kannatti ajatusta, ja 41 prosenttia vastusti.
Kesäloma eurooppalaista tasoa
Esityksessä on vertailtu Suomen lomakäytäntöä muihin Euroopan maihin. Suomessa koulujen lomia on sijoitettu suhteessa enemmän kesäajalle kuin verrokkimaissa. Naapurimaissa on käytössä pidempi kevätloma, mutta syyslukukausi alkaa noin viikkoa myöhemmin kuin Suomessa.
Minkä takia Suomen pitäisi synkronoida koulujen kesälomat naapurimaihin, Anders Adlercreutz?
– Voi myös pohtia, että onko meillä kestäviä perusteluita sille, että Suomella on aivan eri järjestelmä kuin meidän naapurimailla tilanteessa, jossa meidän yhteiskunta on monella tapaa on riippuvainen siitä, mitä tapahtuu muualla maailmassa?
– Mielestäni silloin, kun meillä on hyvin poikkeuksellinen malli, koskee se sitten vaikka kesälomia tai jotain muuta, on syytä pohtia, onko sille vahvoja perusteita, ministeri vastaa.
Kesäloman kesto on Suomessa eurooppalaista keskitasoa.
Muistio siteeraa OECD:n raporttia, jonka mukaan pitkät lomat lisäävät koulutuksellista eriarvoisuutta. Heikommassa asemassa olevat lapset saavat vähemmän virikkeitä eikä heidän osaamisensa vahvistu pitkällä kesälomalla yhtä paljon kuin muiden.
Havainto on muistion mukaan johtanut joissain maissa keskusteluun kesälomien lyhentämisestä. Asiaa selvitetään esimerkiksi Englannissa ja Ranskassa.
Suomessa ehdotus kesälomien siirrosta ei ole uusi. Työ- ja elinkeinoministeriö teetti selvityksen lomien kahden viikon lykkäyksen vaikutuksista matkailuun jo vuonna 2018. Selvitys totesi, että matkailutulo kasvaisi reilut 200 miljoonaa euroa siirron seurauksena.
Vallassa ollut Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei kuitenkaan lähtenyt edistämään kesälomien siirtoa.
