Kun lähihoitajana työskentelevä Tiina pääsi iltavuorosta, hän alkoi laskea alkoholiannoksia. Hän järkeili, kuinka paljon voisi juoda, että olisi aamulla ajokunnossa eikä krapula näkyisi.
Tiina alkoi käyttää alkoholin lisäksi huumeita ja lääkkeitä. Hän kertoo, että on työskennellyt lukemattomia kertoja hoitotyössä amfetamiinin vaikutuksen alaisena.
Hän annosteli insuliinin väärin ja oli huolimaton, kun jakoi lääkkeitä. Vanhus saattoi kaatua, koska Tiina ei ollut valppaana.
– Koen edelleen syyllisyyttä, Tiina sanoo.
Tiina kokee, että hoitajien päihteidenkäyttö on vaiettu aihe:
Tiina myös välitti huumeita. Subutexiä ja amfetamiinia ostivat säännöllisesti naiset, joilla oli samanlainen tausta kuin Tiinalla itsellään.
– Kymmenestä ostajasta kuusi kertoi, että hakee huumeita työssä jaksamiseen. He työskentelivät hoitoalalla, hän sanoo.
Yle ei kerro Tiinan oikeaa nimeä, koska se voisi haitata hänen työllistymistään. Tiina on ollut raitis liki kaksi vuotta ja haluaa mahdollisesti työskennellä jatkossa lähihoitajana.
Yle on nähnyt dokumentteja Tiinan päihdehoidosta ja vertaistoiminnasta. Tapasimme hänet kevään aikana yhteensä neljä kertaa.
Hoitajien päihteiden käytöstä on hankala saada tarkkoja tietoja. Yle selvitti asiaa Lupa- ja valvontaviranomaisen (LVV) tilastojen, hyvinvointialueille lähetetyn tietopyynnön ja käräjäoikeuksien tuomioiden avulla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät menettivät ammattioikeuksiaan viime vuonna hieman enemmän kuin aiempana vuonna.
Tilastoissa korostuu lähihoitajien osuus. Heitä on työntekijöistä määrällisesti eniten.
Lupa- ja valvontaviraston mukaan suurin yksittäinen syy ammattioikeuden menettämiselle oli päihdeongelma.
Viime vuonna 59 prosenttia ammattioikeuksien menettämisistä johtui päihteistä.
Viime vuosina turvaamistoimenpiteiden syyt ovat jakautuneet kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevissa päätöksissä seuraavasti:
Lupa- ja valvontaviraston juristi Saija Aaltonen kertoo, että valvonta-asioissa näkyy nykyisin pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden ja huumausainelääkkeiden väärinkäyttö.
Pelkän alkoholin osuus on vähentynyt.
– Lisäksi korostuu monipäihdeongelma, eli käytetään lääkkeitä sekä alkoholia, Aaltonen kertoo.
Laittomien huumeiden käyttö ei juurikaan nouse esiin valvonnassa.
Huumeiden käyttämistä voi olla hankala aluksi havaita työarjessa.
Riippuvuus sai skannaamaan työkavereita
Tiinalla on edelleen lupa käyttää lähihoitajan ammattinimikettä. Yle on varmistanut asian sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekistereiden julkisesta tietopalvelusta.
Hän arvelee, että onnistui säilyttämään sen, koska kukaan ei sanonut mitään, vaikka merkit olivat nähtävissä.
Tiina oppi nopeasti kehittämään vastauksia, joilla selitti päihteiden käyttämisen merkkejä muuksi.
Jos silmät olivat punaiset, hän oli ”käynyt uimassa ennen töitä”. Jos pupillit olivat laajat, hän kertoi, että ”testasi uusia silmätippoja”.
Asiakkaan turvallisuutta vaarantaneet tilanteet olivat ”puhtaita vahinkoja”, jotka johtuivat univelasta.
Tiina vaihtoi työpaikkaa ennen kuin käry kävi. Yle on nähnyt Tiinan työtodistuksia, joista käy ilmi, että hän on työskennellyt useilla paikkakunnilla.
Tiina on ymmärtänyt jälkikäteen, miten ison riskin päihtyneenä työskenteleminen aiheutti asiakkaille, työkavereille ja hänelle itselleen:
Lähi- ja perushoitajaliiton Superin puheenjohtaja Päivi Inberg tunnistaa Tiinan kokemuksen hoitolalalla: päihteiden ongelmakäytöstä usein vaietaan, kollegat eivät uskalla puuttua henkilökohtaiseen asiaan eikä työnantaja reagoi ajoissa.
Inberg kommentoi asiaa paitsi puheenjohtajana myös alalla pitkään työskennelleenä ammattilaisena ja pääluottamusedustajana.
Hän toivoo, että ammattiliitossakin onnistuttaisiin muodostamaan parempi kokonaiskuva päihdeongelmien laajuudesta. Nyt sitä ei ole ja tilanteet jäävät enintään työnantajien tietoon.
Yle pyysi haastattelua myös ammattijärjestö Tehystä, mutta se kieltäytyi haastattelusta:
Valitettavasti johdossa todettiin, että meillä ei liitossa ole näistä asioista sellaista tietopohjaa, että pystyisimme kysymyksiisi vastaamaan.
Tehyn viestintäpäällikkö Ari Räsänen
Yle kävi läpi kymmenien vuoden sisään lupansa menettäneiden lähihoitajien ja sairaanhoitajien rikoshistoriaa.
Osalla heistä oli useita tuomioita esimerkiksi huumausaineista, kavalluksista, varkauksista, näpistyksistä, rattijuopumuksista ja petoksista.
Myös Tiinalla on kaksi rikostuomiota. Toinen niistä tuli törkeästä rattijuopumuksesta, toinen petoksesta. Yle on selvittänyt hänen rikoshistoriaansa ja nähnyt tuomiot.
Valvontaviranomainen voi lähtökohtaisesti puuttua lain mukaan vain työssä tapahtuneisiin rikoksiin.
Vapaa-ajalla tapahtuneet rikokset eivät suoraan oikeuta puuttumaan ammatinharjoittamisoikeuteen. Esimerkiksi tuomio rattijuopumuksesta voi kuitenkin olla merkki päihteiden ongelmakäytöstä.
LVV on esittänyt lakimuutosta sosiaali- ja terveysministeriölle. Viranomaisen mukaan ainakin työn ulkopuolella tapahtuneen vakavan henkeen- tai terveyteen kohdistuneen rikoksen pitäisi olla peruste puuttua ammatinharjoittamisoikeuteen.
Ylen tutkimien kymmenien tuomioiden joukossa oli tapauksia, joissa hoitajat olivat vieneet huumausaineiksi luokiteltavia lääkkeitä työpaikaltaan.
Muutamissa tapauksissa syytetyt kertoivat väsymyksestään:
Esihenkilönä työskennellyt nainen varasti työpaikaltaan huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä ja käytti niitä pitkän ajan. Huumausainerikoksesta ja useista muista rikoksista tuomittu nainen totesi, että hän kärsi tekojen aikaan työuupumuksesta. Hän kertoi, ettei ollut tunnistanut omaa loppuunpalamistaan eikä ole osannut hakea apua itselleen oikea-aikaisesti.
Käräjäoikeuden lainvoimainen tuomio
Seuloja ja hoitoonohjauksia tehdään vähän
Superin Päivi Inberg sanoo, että hallituksen leikkausten myötä alalla on jouduttu säästöpaineen vuoksi luopumaan työhyvinvointia ylläpitävästä toiminnasta. Se heijastuu työntekijöihin.
Inberg kertoo, että alalla pitkään työskennelleet omaksuvat pärjäämisen kulttuurin ja ”kyllä minä vielä jaksan” -asenteen.
– Työolojen tulisi olla sellaiset, että työpäivän jälkeen on voimia myös muuhun elämään.
Tiina ehti työskennellä hoitoalalla 12 vuotta, kunnes sai rattijuopumustuomion ja suoritti rangaistuksen yhdyskuntapalveluna.
Sitten hän vihelsi pelin poikki.
Koko tänä aikana hänelle ei ole tehty töissä huumetestejä tai ohjattu hoitoon.
– Uskon, että hoitoonohjauksen kautta olisin voinut saada apua riippuvuussairauteeni aiemmin eikä minun olisi tarvinnut sukeltaa niin syvälle päihdemaailmaan, hän toteaa.
Yle kysyi 23 hyvinvointialueelta, kuinka paljon sairaanhoitajille, lähihoitajille ja hoiva-avustajille teetetään huumetestejä.
Vain kahdeksan hyvinvointialuetta toimitti määrät koko henkilöstön tasolla. Niitä ei voitu rajata hoitajiin.
Seulojen määrät vaihtelevat noin kymmenestä testistä muutamiin satoihin testeihin.
Määrät ovat suhteellisen pieniä, sillä suurimmat hyvinvointialueet työllistävät jopa reilusti yli 20 000 työntekijää.
”Toivottavasti tämä ei ole aikapommi”
Yle pyysi tietoja myös hoitajien hoitoonohjausten määristä. Pyyntöön vastasi neljä hyvinvointialuetta.
Vain kaksi niistä erotteli joukosta hoitajien hoitoonohjaukset, jotka olivat laskettavissa yhden käden sormilla.
Superin puheenjohtaja Päivi Inberg pitää tietoa testien ja hoitoonohjausten vähäisistä määristä huolestuttavan pienenä, sillä tapauksia saattaa jäädä sen vuoksi piiloon.
– Toivottavasti tämä ei ole aikapommi, joka räjähtää tulevaisuudessa, jos emme voi puuttua tilanteeseen ennakoivasti.
Inberg sanoo, että päihteiden ongelmakäytöstä vaikeneminen pitäisi lopettaa viimeistään nyt.
– Tarvitsemme työkykyistä henkilökuntaa työpaikoille nyt ja tulevaisuudessa, Inberg sanoo.
Tiina myöntää, että ajatus työelämään palaamisesta pelottaa häntä. Työssä on välttämätöntä käsitellä vahvoja lääkkeitä: