... Erolinja, kivun linja, linja, joka seuraa perässäsi. Missä on sinun Mannerheim-linjasi?
Linija Mannergeima, eli suomeksi Mannerheim-linja, on suosittu ukrainalainen yhtye, ja heidän Missä on sinun linjasi -niminen kappale on yksi ukrainalaisen musiikin hiteistä.
Yhtyeellä on miljoonia kuuntelukertoja Spotifyssä.
Yhtyeen jäsenet Serhi Žadan, Oleh Kadanov ja Jevhen Turtšinov soittivat viimeisen konserttinsa vähän ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä ja lähtivät rintamalle vapaaehtoisina vuonna 2022.
– Meitä kutsutaan usein moniin paikkoihin esiintymään, mutta emme voi emmekä ehdi, koska armeija on meille prioriteetti, tällä hetkellä Harkovan alueella oleva Turtšinov kertoo Ylelle puhelimitse.
Yksi jäsenistä, Serhi Žadan, on myös tunnettu kirjailija ja hänen kirjojaan on käännetty suomeksi.
”Donbas on meidän Mannerheim-linjamme”
Yhtye perustettiin vuonna 2016 vastareaktiona jatkuvaan venäläiseen hybridihyökkäykseen Donbasissa.
– Meillä on Suomen kanssa yhteinen vihollinen. Meidän ukrainalainen Mannerheim-linjamme oli Donbas, jossa meidän pojat ja tytöt puolustivat rajaa, eivätkä päästäneet sinne miehittäjiä, Turtšinov sanoo.
– Mannerheim on meille symboli siitä, kuinka yhteiskunta voidaan yhdistää puolustamaan itsenäisyyttä ja vastustamaan hyökkäystä.
Marsalkan ukrainalainen ystävä
Kadanov palvelee nyt drooneihin erikoistuneessa Peaky Blinders -nimisessä taisteluosastossa, Žadan ja Turtšinov taas perustivat Ukrainaan Radio Hartija -nimisen sotilasradion.
Radio Hartijassa julkaistaan usein myös ohjelmia Mannerheimista. Yhdessä ohjelmassa Mannerheimia verrataan hänen ystäväänsä, ukrainalaiseen hetmaniin Pavlo Skoropadskyiin.
Skoropadskyistä ei kuitenkaan tullut ukrainalaista Mannerheimia.
Vuonna 1918, pian Suomen itsenäisyyden julistamisen jälkeen, Skoropadskyi julisti Ukrainan itsenäiseksi, mutta nuori valtio kesti alle vuoden eikä kyennyt kestämään Venäjän painetta.
Mannerheim-aiheinen bestseller
Se, kuinka Suomi pystyi rakentamaan itsenäisen valtion aivan Venäjän naapuriin, on jo pitkään askarruttanut ukrainalaisia, kertoo sotahistorioitsija ja ukrainalaisen Astrolabe-kustantamon perustaja Oleh Fešovets.
Juuri hän oli aloitteentekijä Mannerheimin muistelmien julkaisemiselle ukrainaksi vuonna 2020.
Marsalkan muistelmista tuli bestseller Ukrainassa. Kirjasta on otettu viisi painosta, ja se on saanut useita Vuoden kirja -tunnustuksia.
– Suomi kesti, kun taas Ukraina joutui vuonna 1918 osaksi terroristivaltio Neuvostoliittoa, joka tuhosi miljoonia ukrainalaisia erityisesti nälänhädän aikana, ja käytti meitä tietoisesti tykinruokana toisessa maailmansodassa, sanoo Fešovets.
Kuinka Suomi onnistui?
Fešovetsin mukaan Ukrainassa huomattiin, että Suomen piti maksaa itsenäisyydestään tietty hinta, ja sama odottaa Ukrainaa.
Hinnalla hän tarkoittaa veristä talvisotaa Suomessa ja yhtä veristä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Fešovets mainitsee kaksi asiaa, joita voi Mannerheimin muistelmien mukaan pitää suomalaisten salaisuutena.
– Suomi näytti, että ensiksi täytyy hoitaa maanpuolustus ja vasta sitten on mahdollista rakentaa hyvinvointia. Joten aseistus ennen kaikkea. Ja toinen asia, josta Mannerheim huolehti, oli sosiaalinen tasapaino, hän tuki apua tarvitsevia.
Fešovets mainitsee esimerkkinä Lvivin lähellä sijaitsevan kodittomien talon. Laitoksessa asuvia ihmisiä autettiin palaamaan normaaliin elämään, ja sodan myötä suurin osa asukkaista lähti vapaaehtoisena rintamalle.
– Mannerheim tiesi, että kaikki ihmiset yhteiskunnassa ovat tärkeässä roolissa, vaikka rauhan aikana ei siltä näyttäisikään.
Mannerheim-kirja kesti pommitukset
Ukrainan kielelle käännetyt Mannerheimin muistelmat painettiin Harkovassa, lähellä Venäjän rajaa. Hyökkäyksen alkaessa vuonna 2022 suuri erä kirjoja oli painotalossa.
Lähelle osui ohjuksia, kaduilla ajeli panssarivaunuja. Mutta painotalo ei tuhoutunut ja siitä tuli symboli – Mannerheim kesti jälleen.
Media on julkaissut hänestä artikkeleita, ja pelkästään täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen niitä on ilmestynyt kymmeniä. Sosiaalisessa mediassa marsalkasta on satoja postauksia. Voi myös esimerkiksi ostaa t-paidan, jossa on kuva Mannerheimista hevosen selässä.
Mannerheim toimii inspiraationa, mutta Ukrainan tilanne on paljon huonompi verrattuna Suomeen, sanoo ukrainalainen historioitsija ja Ukrainan asevoimien sotilas Denys Kovaliov.
– Ero on siinä, että Venäjä halusi vallata suomalaisia alueita, mutta ei pyrkinyt tuhoamaan suomalaisia kansakuntana, kuten pyrkii tuhoamaan ukrainalaisia.
Sankari vai antisankari?
Yksi uusimmista teoksista Mannerheimista on professori Tuomas Teporan kirja Sankari ja antisankari. Mannerheim-kultin pitkä vuosisata, joka on julkaistu vuonna 2023.
Teporan mukaan Suomessa Mannerheimin on tehnyt kiinnostavaksi hänen ristiriitainen ja monitulkintainen imagonsa esimerkiksi vuoden 1918 sisällissodan vuoksi. Professori kutsuukin Mannerheim-kulttia Suomessa ”demokraattiseksi henkilökultiksi”.
Maailmalla Mannerheim ei kuitenkaan ole antisankari, vaan sankari ja sotapäällikkö, Tepora toteaa. Hän on elävä ruumiillistuma muinaisen Daavid ja Goljat -myytin asetelmasta, jossa heikko, mutta oikeamielinen, voittaa vahvan.
– Nykyinen geopoliittinen tilanne on aivan varmasti nostanut Mannerheimin ajankohtaisuutta erityisesti Itä-Euroopassa. Suomi oli ainoa Neuvostoliittoa vastaan taistellut tai sen miehittämäksi tullut maa, joka säilytti suvereniteettinsa, Tepora muistuttaa.
Itä-Euroopan maista tuli satelliitteja tai ne liitettiin Neuvostoliittoon, kuten Baltian maat.
Ehkä siksi ukrainalaiset eivät välitä Mannerheimin ristiriitaisuudesta. Hän antaa toivoa siellä, missä sen olisi voinut menettää jo kauan sitten.
Artikkelin voi lukea myös ukrainaksi ja venäjäksi.