Roman Golikov odottaa maastapoistoa suljetun itärajan kautta. Aleksandr Železnikov aloittaa turvapaikkahakemusprosessin alusta.
Yle kirjoitti syksyllä 2025 venäläisistä turvapaikanhakijoista, jotka kritisoivat Maahanmuuttovirastoa eli Migriä vainon uhkan vähättelystä Venäjällä. Golikov ja Železnikov olivat heidän joukossaan.
Yle on tutustunut Suomen viranomaisten uusiin asiakirjoihin Golikovin ja Železnikovin tapauksista.
Molemmat aktivistit ovat nyt epävarmassa tilanteessa.
Migri on tehnyt sodan aikana pari tuhatta turvapaikkapäätöstä venäläisille. Valtaosa päätöksistä on kielteisiä.
Tänä keväänä Yle kertoi tapauksesta, jossa Venäjän viranomaiset pidättivät Suomesta käännytetyn turvapaikanhakijan Viron ja Venäjän välisen rajan ylittämisen jälkeen. Hän vietti tutkintavankilassa useita kuukausia.
”Vankilaan joutuminen olisi minulle menestys”
Suomen poliisi pidätti Roman Golikovin ilman ennakkovaroitusta 19. toukokuuta noin kello 21.
– Seisoin suihkussa kuulokkeet päässä. Yhtäkkiä ovi avautuu – kaksi poliisia katsoo minua. He murtautuivat asuntoon, koska en avannut ovea. En vain kuullut ovikelloa, Golikov kertoi puhelimitse Ylen venäjänkieliselle toimitukselle Yle Novostille.
Hänelle annettiin kymmenen minuuttia aikaa kerätä tavaransa. Mies on nyt Turun tutkintavankilassa. Käännytys Venäjälle on määrätty ensi torstaiksi.
Golikovin mukaan poliisi ilmoitti, että hänet luovutetaan Venäjän rajavartijoille Nuijamaan rajanylityspaikalla, koska hänen venäläisen passinsa voimassaolo on päättynyt eikä häntä voida käännyttää Venäjälle Viron Narvan kautta.
– Viisikymmentä kilometriä Viipuriin, ympärillä metsää eikä todistajia, raja on kiinni. Minulle voidaan tehdä mitä tahansa. Vankilaan joutuminen olisi minulle menestys, Golikov sanoo.
Pidätys ei tullut täytenä yllätyksenä. Maaliskuussa 2026 Golikov kutsuttiin Turun poliisilaitokselle. Siellä hänen kanssaan käytiin keskustelu.
– Minulle puhuttiin erittäin tiukasti. Sanottiin, että minulla on vain kaksi vaihtoehtoa: joko lähdet itse vapaaehtoisesti Brusnichnoen (Nuijamaa) rajanylityspaikalle tai hoidat asian järjestön kautta, joka auttaa palaamaan kotimaahan.
Poliisi ei miehen mukaan antanut hänelle mahdollisuutta neuvotella asianajajan kanssa, korotti ääntään ja vaati päätöstä välittömästi. Golikov kertoo pelänneensä, että hänet voitaisiin lähettää rajalle suoraan poliisiasemalta.
– Sanoin, että olen valmis harkitsemaan toista vaihtoehtoa järjestön kanssa. Silloin he päästivät minut.
Viikko tapaamisen jälkeen poliisi lähetti hänelle viestin, jossa kysyttiin, missä vaiheessa hänen asiansa ovat. Roman vastasi, että ohjaa kaikki kysymykset asianajajalle. Sen jälkeen poliisi ei ollut enää yhteydessä ennen pidätystä toukokuussa.
Korkein hallinto-oikeus ei ole vielä tehnyt päätöstä hänen valituksensa käsittelystä, mutta poliisi on ilmoittanut voivansa käännyttää miehen jo ennen tuomioistuimen päätöstä.
Lahjoitukset Navalnyille ja vaalitarkkailu
Golikov lähti Moskovasta viikkoa ennen liikekannallepanoa syyskuussa 2022. Hän lahjoitti aktiivisesti Aleksei Navalnyin korruptionvastaiselle säätiölle myös sen jälkeen, kun järjestö julistettiin ääriliikkeeksi kesäkuussa 2021. Golikov osallistui myös 10 mielenosoitukseen Moskovassa ja toimi vaalitarkkailijana.
Hallinto-oikeus hylkäsi helmikuussa 2026 hänen valituksensa Maahanmuuttoviraston päätöksestä. Tuomioistuin katsoi päätöksessään kaikki edellä mainitut seikat todistetuiksi, mutta päätti, että Golikovin poliittista toimintaa ei voida pitää sellaisena, joka herättäisi Venäjän viranomaisten erityistä kiinnostusta.
Viime vuonna venäläinen Mediazona-julkaisu teki laajan selvityksen siitä, että Venäjä on tehostanut niiden ihmisten vainoa, jotka lahjoittivat varoja Navalnyin korruptionvastaiselle säätiölle.
Syksyllä 2025 Roman Golikov kertoi, millaiselta listasta hän löysi nimensä:
Uusi alku seitsemän vuoden odotuksen jälkeen
Aleksandr Železnikov puolestaan on hakenut turvapaikkaa vuodesta 2019. Venäjällä Ukrainan rajan läheltä kotoisin oleva mies oli anarkistisen ja antifasistisen liikkeen aktivisti, joka vastustaa Putinin valtaa. Kun Venäjän turvallisuuspalvelu FSB alkoi kiinnostua hänen Ukrainaa tukevasta toiminnastaan, hän pakeni Suomeen.
Maahanmuuttovirasto myöntää, että FSB oli kiinnostunut Železnikovista vuonna 2019, mutta virasto katsoo, että hänet on sittemmin voitu unohtaa. Migri toteaa, että hän ei ole korkean profiilin toimija eikä herätä erityistä kiinnostusta Venäjän viranomaisissa.
Lisäksi Migri katsoo, että koska Železnikov on Venäjän viranomaisten silmissä ekstremisti, häneen ei kohdistu liikekannallepanon uhkaa.
Železnikov on yrittänyt tuloksetta riitauttaa päätöksen kaikissa oikeusasteissa.
Hallinto-oikeus hylkäsi hänen valituksensa Migrin päätöksestä toukokuussa 2025. Asianajaja jätti hakemuksen asian käsittelystä korkeimpaan hallinto-oikeuteen kesäkuussa 2025.
KHO:n vastausta odotettiin puoli vuotta. Lopulta käsittelylupaa ei myönnetty. Perusteeksi ilmoitettiin, että asia ei voi muodostaa ennakkotapausta.
Maaliskuussa Železnikov jätti poliisille uuden turvapaikkahakemuksen. Suomen lainsäädännön mukaan lopullisen kielteisen päätöksen jälkeen voi jättää uuden turvapaikkahakemuksen, jos on ilmennyt uusia perusteita.
Maahanmuuttovirasto puhuttelee häntä 26. toukokuuta.
Železnikov kertoo, että Suomessa oleskelunsa aikana hän on lahjoittanut tuhansia euroja Ukrainan tukemiseen.
Toukokuuhun asti Železnikovilla on ollut työn perusteella myönnetty oleskelulupa.
– Nyt minulla ei ole työtä, eikä perusteita tälle oleskeluluvalle.
Ihmisoikeusjärjestö Memorial antoi jo vuonna 2020 lausunnon, jonka mukaan Železnikov voi saada pitkän vankeusrangaistuksen poliittisen toimintansa vuoksi.
Viime syyskuussa Pakolaisneuvonnan johtava juristi Hanna Laari totesi Ylelle, että Migri on tehnyt kielteisiä päätöksiä myös tapauksissa, joissa ei ole voitu riittävällä varmuudella taata henkilön turvallista paluuta Venäjälle.
Hänen mukaansa Maahanmuuttovirasto on myös asettanut liian korkean kynnyksen vainon uhan tunnustamiselle.