Utsjoella Euroopan unionin pohjoisimmalla maitotilalla uuteen kylvökauteen lähdetään helpottunein mielin. Jani Guttormin haave tilan sukupolvenvaihdoksesta toteutui vuodenvaihteessa, viiden vuoden työstämisen jälkeen.
Tilan jatkaminen osoittautui paljon vaikeammaksi kuin perhe kuvitteli.
Suurin hankaluus oli rahoitus. Pankit kieltäytyivät toistuvasti myöntämästä Janille lainaa, vaikka kyseessä on Guttormin mukaan tuottava 26 lehmän tila ja kohtuullinen 180 000 euron lainasumma.
– Luulin, että se olisi mennyt kerralla, mutta eipä mennytkään. Nämä ovat olleet pitkiä ja stressaavia vuosia.
Pankit perustelivat lainan saamisen esteeksi muun muassa sijainnin ja tilan pienen koon. Yhdestä pankista Jani Guttormille kerrottiin, että kyseinen pankki rahoittaa vain isoja tiloja.
– Tuntui, että itsessäkö tässä on vika.
Jani Guttorm on tyytyväinen, kun vuosia kestänyt sukupolvenvaihdos on nyt tehty.
Isästä tuli pankinjohtaja
Lopulta sukupolvenvaihdos onnistui ns. lähipiirilainalla. Väistyvä sukupolvi eli Jani Guttormin vanhemmat myönsivät luoton, jota poika maksaa heille takaisin.
– Alkuun ahdisti se lainan malli, että tähänkö pitää mennä, että joutuu vanhemmilta lainaamaan.
Lähipiirilaina otettiin keskusteluun Urho Guttormin johdolla, kun viimeisinkin lainaneuvottelu kariutui. Eläkkeelle siirtyvä tilallinen letkauttaa nykyjään olevansa uudessa tehtävässä, pankinjohtajana.
Urho Guttorm koki, että on jo aika antaa tilaa nuoremmalle polvelle.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen kertoo EU:n pankkisääntelyn kiristymisen näkyvän suomalaisilla maatiloilla.
Erityisesti investointien rahoitus on vaikeutunut, mutta myös sukupolvenvaihdosten lainoituksessa on havaittavissa hankaluutta.
– Kyllä niissä nihkeys näkyy.
Lappalaisen mukaan tiukentuneen pankkirahoituksen myötä osa tiloista on turvautunut lähipiirilainaan.
– Se ei ole mikään yleissääntö, jotkut yksityiset neuvojat ovat saattaneet suositella tällaista vaihtoehtoa.
Kuka jatkaa tilaa, jos se menee konkurssiin?
OP Pohjolan johtaja Teppo Pölläsen mukaan sukupolvenvaihdokset seuraavat pitkälti samoja realiteetteja kuin investoinnit ylipäätään. Keskeisimmät tekijät ovat tilan kannattavuus, toiminnan jatkuvuus ja tulevaisuuden näkymät.
Finanssialan mediapäällikkö Jussi Karhunen kertoo, että kiristyvän sääntelyn myötä pankkien tulee yhä tarkemmin tarkastella asiakkaiden kannattavuutta ja maksukykyä.
Karhusen mukaan metsä- ja peltomaan markkinat ovat toimivat, mutta maatalouden tuotantotilojen markkina on monelta osin toimimaton.
Pankkien on pakko ottaa huomioon omissa riskilaskelmissaan kuka ostaa tuotantotilat, jos maatila mene konkurssiin.
Tällöin jälkimarkkinat ovat olemattomat, jos alueella ei ole kasvukykyisiä maatiloja, joilla olisi mahdollisuus tai tarve hankkia tuotantotilat omaan käyttöönsä.
Sukupolvenvaihdos ei ole vielä realisoitunut uuden isännän mieleen
Urho Guttormin laskemien mukaan Tenojokivarressa Nuvvus–Karigasniemi-välillä, noin 50 kilometrin säteellä, oli parhaimmillaan 1990-luvulla lähes 20 tilaa.
Nyt tiloja on vain yksi, ja vaikka sen sukupolvenvaihdos on viimein tehty, asia ei ole täysin realisoitunut nuoren isännän mieleen.
Tämän kevään hän on vielä toiminut entisessä työssään Karigasniemen koulun opettajana ja hoitanut tilan paperiasioita.
– Luulen, että kun syksy alkaa, niin siinä vaiheessa se ehkä sitten realisoituu enemmän.
Myös isä Urho Guttormia tarvitaan edelleen avuksi tilan töihin, kaksikon yhteistyöllä poikaa valmistellaan ottamaan vastuu yksin.
Huoli maidontuotannon tulevaisuudesta
Jani Guttorm suhtautuu maitotilallisen tulevaisuuteen mietteliäänä. Erityisesti huolta herättävät uutiset Oulun Valion tuotannon loppumisesta. Sinne matkaa myös heidän tilansa maito.
Valio on vakuuttanut, että Tenojokivarresta maitoa haetaan jatkossakin. Ilman tätä varmistusta sukupolvenvaihdosta ei olisi tehty.
– Se Oulun tehtaan loppuminen kuulostaa tosi surkealta.
Valio on perustellut lakkautussuunnitelmia muun muassa sillä, että suomalaiset juovat vähemmän perusmaitoa.
Guttormit eivät usko, että suomalaiset olisivat lakanneet juomasta maitoa. Heidän mukaansa Venäjän rajan sulkeminen on todennäköisempiä syitä alan vaikeuksiin.
Vaikeuksista huolimatta Jani Guttorm uskoo pienten tilojen tarpeellisuuteen.
– Eihän se nyt niin voi mennä, että on pelkästään suuria tiloja Suomessa. Tarvitsemme näitä pienempiä tiloja maaseuduillekin, että saamme pidettyä ne paikat elossa.
Tilan tulevista sukupolvenvaihdoksista kahden pienen lapsen isä ja tuore tilallinen ei osaa vielä sanoa.