Hoivakodissa laimennettiin opioidilääkettä vedellä

Hämeenlinnassa sijaitsevassa Päivärinteen palvelutalossa on ollut niin vakavia ongelmia, että Kanta-Hämeen hyvinvointialue on ottanut sen tehostettuun valvontaan maaliskuussa. Myös uusien asiakkaiden ohjaaminen Päivärinteeseen lopetettiin samaan aikaan noin kolmen viikon ajaksi.

Vakavimmat ongelmat ovat liittyneet lääkehoitoon ja vanhusten avun saamiseen sekä saattohoitoon.

Ongelmien seurauksena hyvinvointialue myös sijoitti poikkeuksellisesti yhden sairaanhoitajistaan palvelutaloon kuukaudeksi ”varmistamaan asiakasturvallisuuden ja ohjaamaan palveluiden saattamista asianmukaiselle tasolle”. Hyvinvointialueelta kerrotaan, että näin tiukkoihin toimiin päädytään vain harvoin.

Yle on varmistanut palvelutalossa tapahtuneita epäkohtia asiakirjoista ja työntekijöitä haastattelemalla. Yle on keskustellut neljän Päivärinteessä työskennelleen kanssa.

Päivärinne on yksi Yrjö ja Hanna hoivan hoivakotiketjuun kuuluvista yksiköistä.

Yrjö ja Hanna hoivan omistavat Yrjö ja Hanna -säätiö yhdessä yksityishenkilöiden kanssa. Säätiö on yhtiöittänyt hoivakotitoimintansa, ja tätä kokonaisuutta pyöritetään Yrjö ja Hanna Hoivan nimellä.

Saman ketjun kahden hoivakodin toiminta keskeytettiin ongelmien vuoksi vuonna 2025 Tuusulassa ja vuonna 2022 Tampereella. Ylen uudet tiedot paljastavat, että ketjun hoivakodeissa on ollut ongelmia laajemminkin.

Yrjö ja Hanna hoivan toimitusjohtaja Sari Laakso sanoo Päivärinteen tilanteen selvinneen hänelle yllätyskäynnillä. Laakson mukaan hoivakodissa on tehty viime kuukausien aikana paljon parannuksia.

Kuolevat vanhukset ilman kunnollista kivunlievitystä

Vaikka Kanta-Hämeen hyvinvointialue teki Päivärinteeseen useita valvontakäyntejä, saivat samat ongelmat jatkua vuosien ajan.

Yle on lukenut palvelutaloon tehtyjen tarkastusten raportit vuosilta 2022–2026. Niistä selviää, että palvelutalon lääketurvallisuudessa on ollut runsaasti ongelmia.

Jo vuonna 2022 tehdyllä valvontakäynnillä todettiin, että Päivärinteessä on suuret lääkehoidon riskit. Silloin yksikössä oli muun muassa laimennettu asiakkaiden vahvaa opioidikipulääkettä vedellä.

Vanhukset olivat saaneet lääkkeitään myöhässä. Hoitajia, joilla on ollut lupa käsitellä lääkkeitä, oli ollut liian vähän. Työvuoroissa ei aina ollut paikalla yhtään tällaista hoitajaa.

Vanhusten riittämätön lääkehoito näkyi esimerkiksi saattohoidossa. Päivärinteen työntekijät kertovat, että kuolevat vanhukset eivät aina saaneet riittävää kivunlievitystä.

Vuoden 2023 valvontakäynnillä huolta herätti työntekijöiden riittävyys. Yksikössä oli tehty töitä vajaamiehityksellä lähes päivittäin ja hoitajat olivat joutuneet tekemään ylipitkiä päiviä.

Yksi asukas kertoi, että oli kaaduttuaan hälyttänyt hoitajaa yhteensä kuusi kertaa ennen kuin oli saanut apua.

Tarkastuksen jälkeen Päivärinteen johtajaa pyydettiin korjaamaan epäkohdat. Hyvinvointialue lähetti myös Yrjö ja Hanna Hoivan toimitusjohtajalle selvityspyynnön.

Taannoin yksi vanhus kaatui yöaikaan huoneessaan ja löi päänsä. Häntä oli käyty katsomassa tunti ennen tapaturmaa. Asukas vietiin jatkohoitoon, mutta hän kuoli. Tapahtuma vahvistettiin Ylelle hoivakodin johdosta. Sen mukaan kuolemaan ei liity laiminlyöntiä, koska vanhusta käytiin katsomassa normaalin aikavälin puitteissa.

Toimitusjohtaja Laakso ei halunnut kommentoida kuolemantapausta.

Työntekijöiden huono suomi aiheutti ongelmia

Vuonna 2023 Päivärinteessä työskenteli 22 työntekijää, joiden äidinkieli ei ollut suomi.

Vuonna 2024 palvelutaloon tehdyillä valvontakäynneillä selvisi, että työntekijöiden kielitaidon puute näkyi esimerkiksi niin, etteivät he ymmärtäneet ohjeita ja saattoivat vältellä omaisten kanssa puhumista. Sen vuoksi palvelutalossa oli ollut paljon erilaisia ongelmia asianmukaisen hoidon antamisessa.

Ylelle Päivärinteen ongelmista kertoneen työntekijän mukaan hoitajien kielitaidottomuus johti usein väärinymmärryksiin ja sitä kautta virheisiin hoidossa.

– Asiakas piti esimerkiksi ruokkia ensin ja viedä sen jälkeen suihkuun. Mutta sitten olikin väärinymmärryksen takia viety heti suihkuun ja ruoka jäi antamatta.

Yle ei julkaise työntekijän nimeä, koska siitä voisi aiheutua hänelle seurauksia työelämässä. Yle on vahvistanut henkilön työskennelleen Päivärinteessä.

Kielitaidon puutteista huolimatta hyvinvointialue katsoi, ettei asiakasturvallisuus ole vaarantunut.

Hyvinvointialue kiinnitti käynnillään huomiota myös esimerkiksi siihen, että vanhusten itsemääräämisoikeutta oli rajoitettu laajasti.

Valvontakäynnin aikaan ympärivuorokautisen palveluasumisen 28 asiakkaasta suurinta osaa rajoitettiin pyörätuolista putoamisen estävällä haaravyöllä, asukkaan riisuutumisen estävällä hygieniahaalarilla tai nostamalla sängyn laidat ylös niin, ettei vanhus päässyt poistumaan sängystä.

Päivärinteessä oli asukkaita, jotka olivat lähes aliravittuja. Heille ei ollut tehty ravitsemussuunnitelmia.

Kaikista ongelmista huolimatta valvoja totesi, että ”yksikkö on kehitysmyönteinen ja sillä on vahva orientaatio parantaa toimintaansa”.

Työntekijöitä kiellettiin ilmoittamasta epäkohdista

Vuonna 2025 Päivärinteen alamäki jatkui. Palvelutalon työntekijä kertoo Ylelle, että vanhusten kaatumisia ja hoitovirheitä sattui toistuvasti.

Työntekijän mukaan hoitajat jakoivat lääkkeitä monelle vanhukselle väärän lääkelistan mukaisesti usean kuukauden ajan. Näin olivat tehneet myös hoitajat, joilla ei ollut lääkkeiden antamiseen vaadittua pätevyyttä.

Vanhusten hälytykset jäivät työntekijän mukaan usein vastaamatta. Hän kertoo, että eräs asukas oli hälyttänyt apua viisi kertaa ja lopulta viettänyt yön kivuissa, kun kutsuun ei ollut vastattu.

Työntekijät kertovat, että vanhukset olivat joutuneet olemaan paikallaan samassa asennossa pitkiä aikoja, jonka seurauksena he saivat paine- ja makuuhaavoja.

Vanhukset jäivät välillä myös ilman riittävää kipulääkitystä.

– Yksikin asukas olisi tarvinnut vahvaa kipulääkettä, mutta häntä oli lääkitty panadolilla.

Yle ei ole pystynyt vahvistamaan kaikkia näitä yksityiskohtia, mutta hyvinvointialueen valvontaraporteissa kerrotaan samankaltaisista ongelmista.

Päivärinteen kaksi työntekijää kertovat, että esihenkilö kielsi työntekijöitä ilmoittamasta epäkohdista valvovalle viranomaiselle.

Toinen työntekijöistä kertoo, että esihenkilö oli usein myös töykeä niin työntekijöille kuin asiakkaillekin.

– Johtajalla oli tapana huutaa ja käskyttää. Hän uhkaili potkuilla, jos toi esiin epäkohtia tai ongelmia.

Tuolloin johtajana toiminut henkilö ei halunnut antaa Ylelle haastattelua.

Sama vuonna aluehallintovirastolle tehtiin epäkohtailmoitus, joka käsitteli samoja ongelmia. Johtaja vastasi ilmoitukseen kirjallisesti, ja tämän jälkeen hoivakodin toiminta arvioitiin asianmukaiseksi.

Yllätyskäynti paljasti todellisen tilanteen

Talvella 2026 Päivärinteeseen lääkkeitä toimittava apteekki teki epäkohtailmoituksen havaittuaan yksikön asukkaiden lääkelistoilla olevan lääkkeitä, jotka oli poistettu heidän käytöstään kauan aikaa sitten. Apteekki huolestui siitä, tarkistettiinko Päivärinteessä lainkaan vanhuksille annettavia lääkkeitä.

Maaliskuussa 2026 hyvinvointialueelle tuli useita yhteydenottoja Päivärinteen tilanteeseen liittyen.

Niissä tuotiin esiin samoja ongelmia kuin aiemminkin: puutteita asiakasturvallisuudessa, hoidon laadussa ja hoitajamitoituksessa. Esimerkiksi opiskelijoita saattoi olla työvuoroissa yksin.

Hyvinvointialue teki Päivärinteeseen yllätystarkastuksen maaliskuun lopussa.

Tämänkertaisella tarkastuskäynnillä haastateltiin kaikki työvuoroissa olleet työntekijät.

Haastatteluissa selvisi, että henkilöstöpulan ja kiireen vuoksi vanhukset olivat jääneet ilman ajantasaista perushoitoa. Työntekijöiden puutteellinen perehdytys ja kielitaidottomuus olivat johtaneet virheisiin hoitotyössä ja heikentäneet vanhusten turvallisuutta.

Työntekijät kertoivat, etteivät uskaltaneet ilmoittaa ongelmista, koska pelkäsivät kielteisiä seurauksia.

Palvelutalossa ei ollut pitkään aikaan järjestetty asukkaille tekemistä eikä ulkoiltu säännöllisesti. Osa työntekijöistä kertoi, että viriketoimintaa ei ole ollut käytännössä lainkaan.

Samana päivänä kun hyvinvointialue teki yllätyskäynnin Päivärinteeseen, vuosia yksikön johtajana toiminut henkilö vaihdettiin. Yksikön entinen johtaja vastasi Ylen haastattelupyyntöön, ettei voi kommentoida entisen työnantajansa asioita.

Maaliskuisen yllätystarkastuksen raportissa Kanta-Hämeen hyvinvointialue totesi, että ”nyt käytettävissä olevien tietojen perusteella yksiköstä on aiempien selvityspyyntöjen ja valvontakäyntien yhteydessä annettu tietoja, jotka eivät ole kaikilta osin vastanneet yksikön todellista tilannetta”.

Tarkastuskäynnillä ilmi tulleet asiat johtivat siihen, että hyvinvointialue teki Päivärinteen toiminnasta epäkohtailmoituksen Lupa- ja valvontavirastolle (LVV).

LVV voi määrätä hoivakotia korjaamaan puutteet tai lopettaa hoivakodin toiminnan, jos puutteita ei korjata.

Valvoja: asiakirjojen perusteella ei voi varmistua asioiden olevan kunnossa

Päivärinteen tapaus on osoittanut Kanta-Hämeen hyvinvointialueen hankinta- ja laadunhallintajohtaja Jouni Sakomaalle, että pelkästään asiakirjojen tarkastelulla ei voi varmistua siitä, että asiat ovat hoivakodissa kunnossa.

– Tiedot, jotka Päivärinteestä saatiin, eivät pitäneet paikkaansa.

Päivärinne ei ole ongelmineen ainutlaatuinen. Sakomaa kertoo, että hoivakodeissa on laajastikin samankaltaisia ja lievempiä ongelmia.

Nyt hoivakotien valvontaa ollaan Sakomaan mukaan painottamassa yllätystarkastuksiin, joissa keskitytään kaikkien toimintojen läpikäymisen sijaan tiettyihin ydinalueisiin.

Näin tarkastuksilla pystytään valvomaan kaikkein riskialtteimpia alueita, kuten rajoitustoimenpiteiden toteuttamista.

Sakomaa kertoo, että Päivärinteen ongelmat on nyt korjattu.

Yksikön tehostettu valvonta kuitenkin jatkuu, jotta voidaan varmistua, että korjaavat käytännöt ovat vakiintuneet.

Toimitusjohtaja: Ongelmiin jouduttiin puuttumaan hyvin vahvoin keinoin

Helmikuussa 2026 Yrjö ja Hanna hoivan toimitusjohtaja Sari Laakso teki Päivärinteeseen yllätyskäynnin. Sen jälkeen yksikön todellinen tilanne alkoi valjeta hänelle.

– Lähdimme selvittämään, minkälaisia haasteita meillä on. Puutteita paljastui ja niihin olemme valitettavasti joutuneet hyvin vahvoin keinoin puuttumaan.

Päivärinteestä oli annettu hyvinvointialueelle tarkastusten yhteydessä virheellisiä tietoja, mikä osaltaan vaikutti siihen, että ongelmat ehtivät jatkua niin pitkään.

Laakso kertoo, että tietojen antaminen hyvinvointialueelle on aina yksikön johtajan ja palveluvastaavan vastuulla. Laakson mukaan lopulta vastuu on aina toimitusjohtajalla.

– En pysty perustelemaan, miksi he ovat antaneet virheellistä tietoa. Olen pahoillani, että näin on päässyt käymään.

Viime kuukausien aikana yksikössä on tehty paljon parannuksia.

Laakso kertoo, että työntekijöiden lääkeluvat ovat nyt kunnossa ja heille on tehty koulutussuunnitelmat, vanhuksille on aktiviteetteja päivittäin ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden riittävä kielitaito on varmistettu.

Korjaus 24.5. kello 8.14: Poistettu otsikosta virheellinen maininta kuolevien jättämisestä yksin. Hoitokodissa oli ongelmia saattohoidossa, mutta jutussa ei ole mainintaa kuolevien yksin jättämisestä.